Täällä jälleen, pitkän ja uuvuttavan viikon jälkeen. En voi uskoa että nyt on jo perjantai. Yhtenä iltana tulin kotiin töistä joskus yhdeksän jälkeen ja kaaduin sänkyyn iltapalan jälkeen, ajatukset huonoa omatuntoa täynnä. Mua harmittaa niin vietävästi etten ehdi tai jaksa kirjoitella tänne useammin, mutta uuden työn aloittamisen jälkeen olen tehnyt niin paljon duunia että moni muu asia on jäänyt. Opiskeluaikoina se oli paljon helpompaa kun pystyi itse vaikuttamaan omiin aikatauluihinsa. Pöh.
Onneksi on perjantai, ja luvassa on leffailta ja ehkä lenkki, ja tietenkin jotain hyvää ruokaa. :) Ruoasta puheenollen - kiehahdan aina hieman kun luen erinäisiä mielestäni enemmän tai vähemmän typeriä kommentteja ruoasta ja ruokavaliosta, ja siitä iänikuisesta rasvakammosta. Tässäpä loistoesimerkki, jonka olen nappanut Iltalehden nettisivuilta:
"
Professori Marina Heinonen sanoo, ettei lisäaineiden vuoksi
tulisi menettää yöuniaan. Professorin mukaan normaalia ruokavaliota
noudattavalle ihmiselle ei ole lisäaineista haittaa.
Lisäainehysteria
on sen sijaan nostanut esille uuden ongelman, joka on todellisuudessa
huolestuttavampi ilmiö. E-koodeja korvataan ruokavaliossa usein
rasvalla, sokerilla ja suolalla.
- Se on vallan harmillista ravitsemuksen kannalta, sanoo Heinonen.
- On menty siihen, että ostetaan turkkilaisia ja kreikkalaisia jogurtteja, tavallisten sijaan, ja niissä on hirveästi rasvaa"
No niinhän niissä on, ja hyvä niin! Kehomme ja aivomme tarvitsevat rasvaa, ilman sitä emme voi hyvin. Rasva myös antaa kaikelle ruoalle hyvän maun ja täyttää paljon paremmin kuin vähärasvaiset vastineet. Rasva ei myöskään tee meistä lihavia. Se joka näin väittää ei tiedä mistä puhuu. Olen vakuuttunut siitä, että hiilarit, ensisijassa sokeri ja vehnä, saavat meidät paisumaan. Miten muuten miljoonat ihmiset voivat laihtua vähentämällä hiilareita ja lisäämällä rasvan osuutta ruokavaliostaan?
 |
| lchf-klubben.se |
En aio nyt syventyä siihen, että mielestäni kaloriteoria on täyttä puppua, mutta mainitsen silti, että olen joskus laskeskellut paljon kaloreita syön tyypillisen päivän aikana. Määrä vaihtelee 2000-2500 välillä. Kaiken kaloriteoriaa sisältävän järjen mukaan mun pitäisi lihoa lihomistani, mutta eipä se nyt ihan niin ole mennyt. Rasvakerrokseni on ohentunut huomattavasti siitä kun aloin syödä vähähiilarisesti (puhumattakaan siitä, että mm. vatsaoireeni hävisivät kokonaan). Ruoan rasva ei nimittäin jysähdä rasvasoluihin, vaan lihominen johtuu rasvaa varastoivasta hormonista eli insuliinista. Ja mikä nostaa sitä insuliinia? No sokeri ja muut hiilihydraatit. Erästä ruotsalaista ylilääkäriä lainatakseni: "O
n yhtä typerää luulla, että rasva lihottaa, kuin luulla, että vihannekset tekevät meistä vihreitä."
Ja ennen kuin joku miettii sydäntauteja, niin totean vielä etten ole lukenut yhtäkään tutkimustulosta, joka todistaisi tyydyttyneen rasvan haitallisuuden ja sen yhteyden sydän- ja verisuonitauteihin. En ole ainoa - ilmeisesti sellaista ei yksinkertaisesti ole olemassa, sillä kukaan ei vielä ole pamauttanut julkisuuteen luotettavaa tutkimusta tästä aiheesta. Päinvastoin, tulokset tulosten perään tuntuvat kertovan, ettei yhteyttä sydänkuolleisuuteen ole löydetty. Ja aina kun iltapäivälehdet uutisoivat "karppauksen vaaroista", lehdet viittaavat erinäisiin kyselytutkimuksiin, jotka kuulemma todistavat tämän "muotidieetin" vaarat. Ja kun sitten tutustuu tutkimustuloksiin huomaa, että osallistujat (jotka HUOM osallistuivat kyselytutkimukseen, eli heitä ei ole seurattu vaan he ovat saaneet itse vastata mielensä mukaan) ovat esim. vähentäneet tupakointia ja alkaneet liikkua hieman enemmän. Ja lopulta on epäselvää, miten osallistujat oikeasti ovat syöneet ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää.
Suosikkivertauksenani on aina ollut äidinmaito, joka on täynnä tuota
kamalaa rasvaa jota Iltiksen asiantuntija niin pelkää. Virallisten
suositusten mukaanhan meidän tulisi juottaa lapsillemme mieluiten
rasvatonta maitoa heti imetyskauden jälkeen. Ilmeisesti asiantuntijat
pelkäävät, että me tukimme pienten lasten verisuonet imettämällä
rasvaista äidinmaitoa. Onhan se kamalaa, että luontoäiti on tehnyt
noin hurjan mogan. ;)
Tutkimustuloksista vielä - niistä
on myös ilmennyt, että sokerilla ja monilla taudeilla (esim. syövillä) on ainakin epäsuora yhteys. Ja niinhän tuossa maanantaina mainitsemassani Hesarin artikkelissakin on todettu: "
Syövän ja sokerin välillä ei ole havaittu suoraa yhteyttä". Niin, puhuinkin epäsuorasta. ;) Pitäisikö Hesarin muuten seuraavan kerran valita joku muu henkilö vastailemaan kysymyksiin sokerin vaarallisuudesta kuin Suomen Sokerin tuotekehityspäällikkö ja tunnettu rasvakammoinen Ursula Schwab, jonka lausunnoista voisin kirjoittaa kokonaisen oman postauksen?
Noniin, tähän lopetan tämän saarnani. Tarkoituksena ei ole käännyttää ketään, haluan vain tuoda esille omat pohdintani ja mielipiteeni. Tiedän itse, että en ole koskaan voinut näin hyvin kuin nykyään, veren triglyseridiarvoni ovat tippuneet, kolesteroliarvoni parantuneet ja ulkonäkö kohentunut verrattuna aikaan, jolloin söin rasvakammoisesti. Tiesittekö muuten, että monet lääkärit suosittelivat potilailleen hiilareiden vähentämistä ruokavaliosta jo... 1800-luvulla! Monet lekurit tiesivät jo tuolloin, että leipä ym. hiilarit lihottavat ja että proteiini- ja rasvapitoinen ruoka sulattaa rasvakerrokset ja laittaa kehon kuntoon. Että minä rakastan tätä "muotidieettiäni"! :)
Ihanaa viikonloppua ja pusspuss!!
