Dieettivertailu

Kirjoitin jokin aika sitten Outlaw Fitness-sivustosta, josta on tullut yksi suosikeistani. Löysin samaisilta nettisivuilta hauskan dieettivertailun, joka on toteutettu ihanan graafisesti. Mun oli vain pakko jakaa tämä vaikka en dieettaamisesta (onko toi sana??) niin perustakaan. :) Tästä löytyy hyvin tiivis katsaus eri dieetteihin aina Atkinsista Zoneen. Mukana on paljon jenkkidieettejä sillä sivusto on kai amerikkalainen, mutta vertailu voi silti kiinnostaa ainakin enkunkielentaitoisia painonhallitsijoita.

Ensi kerralla kirjoitan sitten matkakokemuksistani, kunhan olen ensin saanut jetlagin nukuttua pois. Palailen siis joskus viikonlopun aikana. ♥

outlawfitnesshq.com

Rahkavälipala... so good!

Olen viime viikosta saakka syönyt melkein joka aamu aamupalaksi rahkaa ja mustikoita. Tämä trendi alkoi mökkireissustamme alkeelliselle mökillemme, johon ei tule vesijohtovettä. Mökkimme sijaitsee onneksi järven vieressä, ja käytämme järvivettä mm. tiskaukseen ja perunoiden keittämiseen. Tiskiä kertyy kuitenkin muutenkin ihan tarpeeksi, joten päätin luopua kaurapuuron keittelystä muutamaksi päiväksi. Mutta kuinkas sitten kävikään? Hurahdin rahkaan ihan täysin ja nyt olen nauttinut sitä joka aamu ja välillä myös välipalaksi.

Kuvat: kermanvalkoista.blogspot.fi

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa maitorahka vaan 7 % rasvaa sisältävä Valion uutuus. En ole aikaisemmin maistanut rasvaista rahkaa, ja voi pojat kun on hyvää! Niin herkullista ja suussa sulavaa! Kyseinen rahka on Valion maustettu "valkoinen rahka", jossa on 19 g proteiinia 8,5 g hiilareita per kokonainen purkki. Ainoa miinus on kova hinta, sillä yhdestä 200 gramman purkista saa pulittaa yli kaksi euroa. Laktoositon elämä siis ei aina ole halpaa! Vertailun vuoksi mainittakoon Rainbow:n kermarahka jota mieheni rakastaa. Se on suurin piirtein samanlainen rahka jonka hinta on kai alle euron

Olen siis syönyt tätä uutta lempiherkkuani ihan aamiaiseksi. Olen sekoittanut mukaan noin 100 g pensasmustikoita ja tämä aamiainen on pitänyt mut kylläisenä jopa neljän tunnin ajan. Maku on tosi kermainen enkä ole lisännyt ollenkaan steviaa tähän herkkuun sillä se ei yksinkertaisesti kaipaa makeutusta. Vienoinen makeus johtuu rahkaan lisätystä sokerista, mutta sitä on vain pieni määrä. Nam!

Ravitsemussuosituksista ja miksi minä en seuraa niitä

Luonnos uusiksi pohjoismaisiksi ravitsemussuosituksiksi julkaistiin viime viikolla. Nämä suositukset toimivat pohjana kansallisille ravitsemussuosituksille, eikä tämänkertainen(kaan) luonnos sisältänyt suuria linjamuutoksia edellisiin verrattuna. Hyvää näissä suosituksissa on mielestäni kalan, äyriäisten, juuresten, erilaisten vihannesten, marjojen ja pähkinöiden saantisuositukset. On the other hand, itku meinaa tulla kun lukee vältettävien listaa. Mieluiten ei "kovaa" rasvaa vaan kasviöljyjä, ja paljon vähärasvaisia maitotuotteita. Sori nyt vaan, mutta mikään missä lukee "kevyt" tuskin on kovin terveellistä. Useimmat kevyttuotteet sisältävät paljon sokeria ja lisäaineita. Vertailkaapa huvin vuoksi kermaa ja vaikkapa flora vispiä. Aikamoinen ero ainesosissa!

Lisäksi vähärasvaiset maitotuotteet maistuvat mielestäni suoraan sanottuna kamalalta. Otetaan esimerkiksi rasvaton maito, joka maistuu siltä kuin sitä olisi lantrattu vedellä. Toinen asia on, että ainakaan oma masuni ei tule täyteen mistään nollaprosenttiarasvaasisältävästä jogurtista. Sen jälkeen nälkä kasvaa vain entisestään. Joten please, lopettakaa nyt joku tämä hirveä rasvahysteria! Mielestäni on ihan sama asia väittää että hiilihydraatit ovat syynä lihavuusepidemioihin ja sairauksiin, kuin että rasva olisi kaiken sen takana. Kun otetaan vielä huomioon että ilmeisesti yhtäkään tutkimusta ei ole vielä julkaistu, joka todistaisi kovien rasvojen ja sydänkuolleisuuden välisen yhteyden, ei meillä liene syytä hysteriaan.

Myöskään täysjyväviljojen loputon suositteleminen ei mielestäni ole järkevää. Toki näitä voi välillä syödä, ja kannatan ehdottomasti täysjyväviljoja valkoisten viljojen sijaan. Toisaalta olisi jo aika lopettaa täysjyväleipien ja muiden täysjyvätuotteiden puputtaminen. Enemmän protskua ja rasvaa pöytään, niin johan alkaa vointi parantua ja ne mahdolliset ylimääräiset kilot lähteä. Tuskin ne millään täysjyväpastalla lähtevät, anteeksi nyt vaan. ;) Ja nyt en siis tarkoita että pitäisi ryhtyä tiukalle low carb-linjalle. Sen sijaan yritän sanoa, että monelle tekisi varmasti terää vähentää hiilihydraattien saantia.

Kuva: opetus.ruokatieto.fi

No entäs nykyiset kotimaiset suositukset sitten? Rasvoja saisi olla noin 25-35 % kokonaisenergiansaannista. Protskua suositellaan saatavaksi vain 10-20 %. Järkyttävintä on kuitenkin hiilareiden saantisuositus, joka on 50-60 % energiansaannista. Siis yli puolet! Jos minä söisin tähän malliin, en muuta ehtisikään kuin miettiä miten saisin noin hurjat määrät täyteen. Tällä hetkellä vanha kunnon lautasmalli on siis yhä voimissaan. Sen mukaan meidän tulisi syödä joka aterialla puolet kasviksia, neljäsosa proteiinia ja neljäsosa hiilihydraatteja (kuten peruna, pasta, riisi...). Tämän lisäksi pitäisi juoda lasillinen rasvatonta maitoa, syödä palanen tai kaksi täysjyväleipää (ja sivellä se tietenkin teollisella margariinilla eikä esim. aidolla voilla) ja syödä hedelmä tai marjoja jälkkäriksi. Välipaloiksi suositellaan vähärasvaisia maitotuotteita, leipää tai esim. hedelmiä. Tämän surullisen kuuluisan mallin voisi omasta mielestäni jo unohtaa, mutta ainakin toistaiseksi siitä ei näytä pääsevän mihinkään.

Omat arkipäiväiset ateriani ovat jo pitkään näyttäneet suurin piirtein tältä: puolet kasviksia, puolet proteiinia. Kasvikset paistan joko voissa tai jossakin öljyssä, tai sitten lorautan vain salaatin päälle hieman öljyä ja/tai balsamicoa. Leipää en yleensä koskaan syö lounaalla tai päivällisellä (poikkeuksena keitot, jolloin saatan ottaa leipäpalan, usein vähähiilihydraattisen). Juomaksi kelpaa vesi tai vichy, ja jälkkäriksi juurikin se hedelmä tai marjoja. Olo on parantunut huimasti sen jälkeen kun aloin syödä mielestäni terveellisemmin eli jätin useimmat verensokeria kohottavat ja insuliinipiikkejä aiheuttavat ainekset pois ja aloin syödä "oikeaa ruokaa". Painokin on muuten tippunut siinä samalla, vaikka en todellakaan ole millään laihdutuskuurilla. Omien ja monen muun ihmisen kokemusten perusteella voin sanoa, että proteiini- ja rasvapitoinen ruokavalio pitää nälän loitolla paljon paremmin kuin paljon hiilareita sisältävä ruokavalio. Sen lisäksi se näyttää tukevan painonhallintaa loistavasti.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että meille kaikille tekisi hyvää vähentää hieman hiilareiden saantia. Ja nyt en siis puhu mistään juhlaruoista vaan ihan arkiruokailuista. Kyllä minäkin herkuttelen ja usein, sillä uskon filosofiaan jonka mukaan osa valinnoistamme voi olla mitä vain kunhan suurimmaksi osaksi syö järkevästi. Syön myös yhä makaronilaatikkoja, lasagnea ja muuta sellaista hyvää, mutta suurimmaksi osaksi syön skarpaten. En enää koskaan voisi palata ruokavalioon, jossa päärooli olisi tärkkelyksellä ja jossa pelkäisin kuollakseni voita ja kermaa. Toivottavasti näitä virallisia suosituksia tekevät tahot uskaltautuisivat vielä joskus myöntämään että hei, ehkä me emme olleetkaan oikeassa ihan kaiken suhteen. ;)

Minä syön mieluiten näin. :) Kuva: happylowcarb.com

Terveellisiä herkkuja

Rakastan herkkuja ja syön niitä mielelläni usein. Aina välillä tekee kuitenkin mieli jotakin vähän terveellisempää makeaa tai suolaista herkkua josta vatsa ei tule niin ähkyyn. Googlettamalla "healthy snacks" löytää paljon erilaisia vinkkejä, ja olen itsekin löytänyt omat suosikkini sitä kautta. En tosin yleensä koskaan korvaa oikeaa herkunhimoa korvikkeilla, sillä se himo ei lähde sillä mihinkään. Jos siis oikeasti haluan suklaata, syön suklaata. Jos taas tekee mieli vain jotain pientä makeaa, voin ihan yhtä hyvin syödä jotakin muuta.

Omenat
Hedelmät ovat perusesimerkki makeista mutta terveellisistä herkuista, eivätkä ne ole ollenkaan huono vaihtoehto. Minä rakastan hedelmiä ja syön niitä paljon joka päivä. Luomuomenat ovat suosikkejani, ja niitä löytyy jääkaapistamme melkeinpä aina. Aina välillä kun tekee mieli jotain pientä makeaa mutta himo ei ole hirveä, nappaan yleensä luomuomenan. Ne ovat tosi makeita ja taltuttavat oikeasti makeanhimon ihan kunnolla. Ihanan herkun saa myös omenaviipaleista jotka sivellään maapähkinävoilla.

Muusatut banaanit
Lapsena pyysin usein äitiäni laittamaan "mosade bananer" eli haarukalla muusattuja banaaneja. Olen syönyt niitä myös vanhempana, ja valmistan yhäkin tätä herkkua jos tekee mieli jotakin übermakeaa. Parhaiten tähän tarkoitukseen soveltuu vähän pehmeämmät banaanit, jopa niin tummat että ne lentäisivät normaalisti roskiin tai kompostiin. Makeutusaineita tämä herkku ei kaipaa. Ja jos herkkuhammasta oikein kolottaa tai jos tekee mieli "oikeaa" jälkiruokaa, suosittelen jogurttiherkkuani, jonka reseptin löydät täältä.

Pakastetut hedelmät
Tämän ehkä hieman erikoisen herkun löysin jenkkisivustolta, jossa suositeltiin pakastettuja hedelmiä herkunkorvikkeina. Pakastimeen voi panna vaikkapa banaaneja tai mangoa. Mango onkin oma suosikkini! Sen voi pakastaa itse, mutta kaupan pakastealtaasta löytyy ainakin Pirkka-merkkisiä pakastettu mangopaloja jotka ovat taivaallisen hyviä. Juuri eilen söin niitä jälkkäriksi. Hedelmäpalat kannattaa ottaa pakastimesta noin puoli tuntia tai tuntia ennen syömistä, sillä silloin ne ehtivät hieman sulaa. Jos aikaa ja halua riittää, kylmät mangokuutiot voi myös miksata tasaiseksi mikserillä tai tehosekoittimessa, ja makea sorbetti on valmis!

 

Parrotsin kuivatut hedelmät
Olen täysin koukussa Parrotsin herkkuihin. Suosikkejani ovat ainakin valkosuklaalla kuorrutetut lakupalat ja tietenkin jogurttirusinat. Terveellisemmästä päästä löytyy myös yksi lempiherkuistani, kaneliomenalastut. Omenanpalaset on kuivattu ja maustettu kanelilla, ja ne maistuvat ihanilta. Ne eivät paina juuri mitään, joten niitä voi syödä melko paljon ennen kuin saa esimerkiksi sata grammaa täyteen, verrattuna vaikka irtokarkkeihin, joiden osalta 100 g täyttyy jo muutamasta isommasta karkista.




Protsku- tai välipalapatukka
Välttelen yleensä välipalapatukoita, sillä niistä saa usein turhaa sokeria eivätkä ne muutenkaan ole mitään erityisen hyviä välipaloja. Lisäksi ne ovat usein kamalan makuisia. Naturdietillä on tosin monta ihananmakuista ateriankorvikepatukkaa joita minä syön ihan makeannälkään. Appelsiinisuklaa on suosikkini, ja se maistuu oikeasti niin namilta! Ja koska kyseessä on ateriankorvikepatukka, se ei sisällä pelkästään "tyhjiä" ravintoaineita vaan myös paljon hyvää. Ensisijaisesti syön tätä patukkaa kuitenkin vain siksi että se on niin hyvänmakuinen. Pidän myös saman sarjan minttusuklaa- ja tumma suklaa-patukoista.

Dippivihannekset
Ikuinen lemppari. Tarvitaan vain kurkkua, porkkanaa ja dippiä. Taffelin Ranch ja valkosipuli ovat suosikkejani. Dipata voi myöskin esimerkiksi itse tehtyyn tsatsikiin. Tämä herkku auttaa myös pieneen nälkään, sillä kasvikset ovat täyttäviä.

 Kourallinen pähkinöitä
Meiltä löytyy aina pähkinöitä kaapista, sillä niitä on kiva lisätä jogurttiin tai syödä ihan sellaisenaan. Itsepaahdetut pähkinät ovat ultimateherkku. Cashewpähkinät paahdetaan ensin uunissa ja sen jälkeen maustetaan. Pähkinät voi maustaa esimerkiksi fariinisokerilla tai pelkällä suolalla, oman maun mukaan.

Kaikki kuvat lainattu.

Supervälipala

Upean Sofian innoittamana testasin avokadoleipiä välipalana. Tämä superhedelmä on ihan loistovalinta, täynnä hyvää rasvaa. Sen lisäksi se sisältää B6-, K- ja E-vitamiinia, kaliumia, folaattia ja karotenoideja. Avokado sisältää myös paljon kuitua eikä siinä ole juurikaan hiilareita, ja se onkin yksi ikisuosikeistani salaateissa. Lisäilen sitä aina välillä myös välipalapirtelööni. Avokadosta saa myös ihan loistavaa tahnaa esimerkiksi tacojen seuraksi, eikä yksinkertaiseen guacamoleen tarvita muuta kuin suolaa, valkosipulia, mustapippuria, cayennepippuria ja vähän sitruunamehua.

Tänään kokeilin avokadoa kuitenkin ihan levitteenä, eli levitin sen sellaisenaan leivän päälle. Kahteen leipäpalaseen kuluu noin puolikas avokado. Leipä oli Halmeen Skarppaussämpylä. Avokadotahnan päälle laitoin vähän ruususuolaa sekä kirsikkatomaattiviipaleita. Ja voi hyvänen aika, se maku. Ihanan kermainen ja sopivasti suolainen. Niin hyvää! Näiden seuraksi nautin vielä yhden luomuomenan. Kertakaikkiaan herkullista ja niin terveellistä! :) Tästä tulee takuulla yksi vakiovälipaloistani.

kuva: kermanvalkoista.blogspot.com

Rakasta kehoasi!

 "There's never a better time to start loving yourself than right now."
-Amy Bloom

Amy Bloom on amerikkalainen kirjailija joka on julkaissut tekstejä mm. naisen kehonkuvasta ja sen parantamisesta. Hän käsittelee aihetta suorasukaisesti ja järkevästi, ja hänen mietteitään lukiessa tirskahtaa välillä nauruun, välillä itkuun. Tässä tiivistetysti hänen tärkeimpiä mielipiteitään, jotka allekirjoitan täysin.

Bloom kirjoittaa nykyajan hurjista vaatimuksista naisvartaloa kohtaan. Ulkonäköpaineet ovat valtavat, ja kauhuesimerkkinä hän mainitsee sen, että synnytyksen jälkeen pitäisi päästä takaisin "bikinikuntoon" alta aikayksikön. Bloom kutsuu terveen ja positiivisen kehonkuvan dilemmaa Rubikin kuutioksi, joka koostuu epämiellyttävistä tunteista ja sairaista asenteista. Itse lisäisin tähän vielä epärealistisen ideaalin. On kai selvää, että se naiskuva, jota meille mediassa tuputetaan on sairaalloinen. Ja kun katselee tarpeeksi kauan 34-kokoisia malleja luulee itse olevansa liian iso, liian rehevä, liian laiska, liian kuriton ja liian kaikkea. Ja tämä on väärin. Bloom kirjoittaakin osuvasti:

"tabloids produce crap, but people (mostly women) buy it: pictures of the overweight (they've let themselves go!), the enhanced and shapely (you, too, can look like this if you eat garlic and grapefruit!) and the shame-on-her-for-getting-too-skinny (as if no tabloid editor can imagine how a six-foot starlet came to think 130 pounds is obese)."

Katie Halchishick ja barbivartalon edellytykset

Niin totta! Bloom onkin sitä mieltä, että ensimmäinen askel kohti terveempää kehonkuvaa on ystävystyä peilin kanssa. On mahdotonta saavuttaa sisäistä ja ulkoista eheyttä saati sitten antaa omille jälkeläisille lahjaksi tervettä itsetuntoa jos omatunto soimaa joka kerta kun katsoo peiliin, syö keksin tai näkee photoshopatun mallin lehdissä. Paksuimmatkaan pakkelikerrokset, kauneimmatkaan ripsienpidennykset tai upeimmatkaan peppua kohottavat farkut eivät pysty peittämään itseinhoa. Bloom kirjoittaakin, että ennen kuin lakkaamme pitämästä normaaleja piirteitä vikoina, emme koskaan pysty hyväksymään itseämme. Tämä johtaa myös siihen, että olemme aina mielestämme jotenkin viallisia.

Me ihmiset olemme kaikki luonnostaan erikokosia ja -näköisiä. Meidän ei tulisi vertailla vartaloamme muihin, sillä kaikilla meillä on erilaiset lähtökohdat ja omaamme erilaisen vartalotyypin. Leveän lantion omaavasta ei koskaan voi tulla Victoria's Secretin laiheliinienkeliä, eikä enkelistä koskaan muodokasta. Sinusta ei myöskään koskaan tule Megan Foxin tai Beyoncen näköistä vaikka miten yrittäisit. Mutta Mikael Jungneria lainatakseni: So f*cking what! Edellä mainittu ajattelutapa kun johtaa pahimmillaan ikuiseen laihiksella olemiseen ja siihen, ettemme koskaan voi hyväksyä vartaloamme täysin. Eikö joskus kuitenkin pitäisi koittaa se päivä jolloin voimme todeta että nyt olen hyvä ja nyt en enää yritä muuttua tästä? Jos ei, niin tulevaisuudennäkymät ovat melko lailla synkät ja tylsät.

Olen muutenkin niin täydellisen kyllästynyt ulkonäköhysteriaan joka tuntuu pahenevan vuosi vuodelta. Kaksi numeroa pienempi vaatekoko ei tee kenestäkään automaattisesti kauniimpaa tai onnellisempaa. Itse asiassa uskaltaisin väittää että onnellinen on se, joka voi nauttia elämästä täysipainoisesti keskittymättä pakonomaisesti jokaiseen suupalaseen tai liikuntasuoritukseen. Sen sijaan että käyttää tuntikausia salilla ja lenkkipolulla voisi joskus istahtaa alas, nauttia pullan ja päättää että tästä päivästä lähtien mä en enää koskaan ole dieetillä vaan alan elää! Nanna approves! ;)

"You are imperfect, permanently and inevitably flawed. And you are beautiful."
-Amy Bloom

Eroon läskeistä, lisää lihaksia, parempaa seksiä ja täydellistä unta

"Laihdu 10 kg 30 päivässä ilman liikuntaa." Tämä lause voisi olla mistä tahansa TV-shopin mainoksesta napattu, mutta tällä kertaa se kuuluu Tim Ferrissille. Kyseinen äijä on kirjoittanut 4-Hour Body-nimisen oppaan "rasvanpolttoon, uskomattomaan seksiin ja superihmiseksi kehittymiseen". Ennen kuin innostutte tästä ja yllä olevasta otsikosta, voin kertoa että Ferrissin kirja perustuu sadoille ellei tuhansille kokeiluille, joissa hän on pistänyt oman kehonsa äärimmäisyyksien kautta likoon ottaakseen selvää siitä, miten keho reagoi eri ärsykkeisiin ja miten sitä voi muuttaa mahdollisimman nopeasti. Kyseessä ei siis ole mikään normaali laihdutusopas tai muu sellainen.

Kirja jakautuu kymmeniin eri osiin ja se on yli viisisataa sivua pitkä. En todellakaan lukenut koko kirjaa sillä se olisi kaikkien taulukoiden ja muiden lisäosien vuoksi mahdotonta. Sen sijaan luin ne osat jotka kiinnostivat minua ja toki myös alkukappaleet. Voisin referoida tässä vaikka puolet kirjan sisällöstä, mutta keskityn sen sijaan vain ruoka- ja liikuntaosioon, ja siihenkin vai pienessä määrin. Muuten tästä kirjoituksesta tulisi ihan liian pitkä, vaikka esimerkiksi seksiin liittyvät jaksot ovatkin tosi mielenkiintoisia.

kuva: forhourbody.com

PVA
Ensimmäinen ja luultavasti tärkein asia on käsite "PVA", joka tarkoittaa pienintä vaikuttavaa annosta eli pienintä annosta, joka tuottaa halutun tuloksen. Ferriss käyttää tätä käsitettä laajasti koko kirjassa, ja se onkin yksi upeimmista ahaa-elämyksen tuottavista jutuista tässä kirjassa. Otetaan esimerkkinä veden kiehuminen. Veden kiehumisen vaatima PVA on 100'C. Kun tämä lämpötila saavutetaan, vesi kiehuu, eikä se kiehu yhtään sen enempää vaikka asteita olisi 120'C. Korkeampi veden lämpötila ei siis saa vettä "kiehumaan enemmän". Samaa logiikkaa pitää Ferrissin mukaan soveltaa kaikkeen muuhunkin. Hän käyttää rusketusta esimerkkinä ja kirjoittaa näin:

"Jos sinun tarvitsee olla auringossa 15 minuuttia, jotta melaniinin tuotanto alkaa, 15 minuuttia on sinulle ruskettumisen vaatima PVA. 15 minuuttia ylittävä aika on ylimääräistä, jonka seurauksena iho vain palaa, ja sinun on pakko pitää taukoa rannalla löhöilemisestä. Tänä aikana, sanotaan vaikka yhden viikon aikana, jolloin et voi mennä rannalle, joku toinen, joka on ottanut huomioon luonnollisen 15 minuutin PVA:nsa, voi ruskettaa itseään rannalla useampana päivänä. Hän on neljä astetta ruskeampi, kun taas sinun ihosi on jälleen yhtä kalpea kuin ennen rannalla makailua."

Tästä Ferriss johtaa seuraavat ohjeet: "Varastoituneen rasvan poistaminen --> tee vähimmäismäärä, joka vaaditaan, jotta tiettyjen hormonien rasvanpoltto-operaatio lähtee liikkeelle. Lihasmassan lisääminen (pienempi tai suurempi) --> tee vähimmäismäärä, joka vaaditaan paikallisten (tietyt lihakset) ja koko elimistöön vaikuttavien (hormonaalisten) kasvumekanismien käynnistämiseksi." Ferriss yrittää siis selittää, että esimerkiksi rasvanpolttoon tai lihasten kasvuun tarvitaan yllättävän vähän treeniä, eikä yhtään sen enempää. Esimerkiksi olkapään aktivoiminen voi vaatia ainoastaan 80 sekunnin rasituksen 25 kilon painoilla. Tämä ärsyke siis riittää eikä sen enempää tulisi tehdä sillä tämän ylittävä määrä on turhaa treeniä joka ei tuota lisätuloksia.

Tim Ferriss. Kuva: zimbio.com

Hitaat hiilarit-dieetti
Ferriss on kehittänyt dieetin, jota seuraamalla kuulemma voi laihtua nuo yllämainitut kilot yllämainitussa ajassa. Kiteytettynä dieetti näyttää tältä: 1) Vältä valkoisia hiilihydraatteja 2) Syö samoja ruokalajeja jatkuvasti 3) Älä juo kaloreita 4) Älä syö hedelmiä ja 5) Pidä yksi vapaapäivä viikossa. Kirjoittaja kannustaa syömään samoja 3-5 ruokalajeja pitkin viikkoa, sillä näin on helpompi pitää ruokavalio kurissa eikä tarvitse miettiä niiden ravintosisältöä sen kummemmin. Käytännössä dieetti on äärimmäisen matalahiilihydraattinen eikä poikkea muista vastaavista hirveän paljon. Siinä saa syödä vapaasti noiden ym. sääntöjen mukaisesti eikä kaloreita tarvitse laskea. Dieetin teho perustuu arvatenkin suht matalaan kalorimäärään sekä proteiinien tuottamaan kylläisyyden tunteeseen.

Omasta mielestäni ainut hyvä juttu tässä dieetissä on tuo viikoittainen vapaapäivä! ;) Silloin saa kuulemma syödä ihan mitä haluaa, miten paljon haluaa, koko päivän. Muu viikko vedetään sitten tiukalla linjalla. No, jos ollaan ihan vakavia niin tällainen ekstreemidieettaaminen vs. viikoittainen mässäilypäivä voi altistaa jopa syömishäiriöille. Tasapainoinen ruokavalio auttaa esimerkiksi tunnesyömisestä kärsivää ihmistä kohti parempaa ruokavaliota. Jos tällainen henkilö noudattaa tosi tiukkaa ruokavaliota kuusi päivää viikossa ja saa sitten syödä ihan mitä vain yhtenä päivänä, mässäily voi jäädä päälle tai se voi mennä överiksi. Ferrissin mukaan vapaapäivä on paitsi henkinen juttu, myös tärkeää hormonitoiminnan kannalta. Kaloripiikki saa aikaiseksi mm. cAMP ja GMP:n lisääntymisen ja T4-kilpirauhashormonin muuttumisen aktiivisemmaksi T3-hormoniksi. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Don't ask me! :P

Treeni
Kirjassa esitellään myös PVA-ajatuksen mukainen treenimenetelmä, jossa tehdään vain muutamia liikkeitä muutaman kerran viikossa, yhteensä vain muutaman tunnin ajan per viikko. Treeniohjeet riippuvat siitä, haluaako lukija polttaa rasvaa vaiko lisätä lihasmassaa. Rasvanpolton kannalta tärkeitä liikkeitä ovat Ferrissin mukaan kahvakuulalla tehtävät heilautukset ja tietyt vatsalihasliikkeet. Toinen ohjelma oli vähän pidempi, johon kuului mm. pystypunnerruksia ja askelkyykkyjä (ja myös niitä kahvakuulaliikkeitä). Rasvanpolttoa voi Ferrissin mukaan nopeuttaa mm. lisäämällä kanelia aamupalaan tai juomalla greippimehua (!). Ferriss on lisäksi tutustunut jääkylpyihin, jotka ovat kuulemma nopeuttaneet rasvan palamista tosi paljon.

kuva: wired.com

Tuomio
Ymmärsin hyvin nopeasti että Ferrissin tyyli on provosoiva ja välillä ärsyttäväkin, ja että tätä kirjaa ei ole tarkoitettu laihdutus- tai unioppaaksi (ellet sitten ole kiinnostunut nukkumaan yhteensä kaksi tuntia per vuorokausi, 20 minuutin pätkissä). Sen sijaan se sopii tiedonjanoisille ihmisille joita kiinnostaa löytää ihmiskehon äärirajat. Normi-ihminen tuskin ryhtyy ottamaan 15 minuutin jääkylpyjä tehostaakseen rasvanpolttoa. Kyse on enemmänkin siitä, miten ihmiskeho saadaan polttamaan rasvaa eikä siitä, miten meidän kannattaisi toimia. Tätä kuvastaa hyvin esimerkiksi se, että kirjasta löytyy myös ohjeet siihen, kuinka voimme pidättää hengitystä niin pitkään kuin mahdollista. Tässä kirjassa siis haetaan äärirajoja. Näistä kokeiluista on hauska lukea mutta niitä ei välttämättä kannata itse kokeilla.

Kaiken kaikkiaan tämä kirja on melkoinen sekamelska ja se sisältää ohjeita laidasta laitaan. Välillä nämä ohjeet tuntuvat ihan järkeviltä ja ovat sieltä miedoimmasta päästä, kuten esimerkiksi tuo dieetti. Aion myös muistaa PVA-käsitteen ja soveltaa sitä omaan elämääni. Mitä järkeä on tehdä ylimääräistä, jos vähemmälläkin pärjää? Toisaalta tietyt ohjeet menevät niin överiksi ja omaavat lähinnä viihdearvoa eivätkä niinkään käytännön arvoa. Mikään ei tietenkään estä kokeilemasta tässä kirjassa esitettyjä asioita, mutta niistä ei kylläkään ole osaksi terveellistä elämäntapaa. Ihminen kun ei ole mikään kone.

Allergia-asiaa

Eilinen oli jännä päivä. Sain tosiaan gradun valmiiksi ja se oli sitten siinä. Humpsista vain ja mitäs sitä sitten keksisi. :D Fiilis oli uskomaton mutta samalla kertaa vähän outo. Eihän tämä nyt vain voi loppua näin! Tein illalla tunnin treenin, jonka jälkeen söimme tortilloja luomujauhelihaseoksen ja kasvisten kera. Aterian jälkeen väsyin ihan täydellisesti ja menin sänkyyn jo ennen yhdeksää. Olin kuitenkin juuri saanut erään tosi mielenkiintoisen teoksen käsiini enkä oikein malttanut lopettaa lukemista. Kyseessä on Tim Ferrissin 4-Hour Body, joka on niin absurdi ja uskomaton että se on pakko lukea. Tässä kirjassa Ferris mm. kertoo miten päästä elämänsä kuntoon kuukaudessa, vain neljällä tunnilla liikuntaa. Sen lisäksi hän kirjoittaa siitä miten nainen voi saada 15 min orgasmin (jep) ja miten voi olla pirteä kahden tunnin yöunilla. No, kaikesta tästä voidaan tosiaan päätellä että tämä kirja on way over the top, siispä pakko lukea se! Jos saan tämän yli 500 sivuisen opuksen päätökseen, kirjoitan täällä sitten tuomioni!

Yö oli aika rankka, sillä allergiaoireet olivat melko pahat. Ne alkoivat pari viikkoa sitten ja ovat pahentuneet päivä päivältä. Tällä hetkellä silmäluomet ovat turvonneet, nenä vuotaa ja kutiaa niin maan hurjasti ja aivasteluille ei näy loppua. Pahinta on kuitenkin hengenahdistus joka paheni yöllä. En saa kunnolla henkeä vaan hengitys jää pinnalliseksi, ja se jos mikä alkaa ahdistaa. Syön antihistamiineja minkä ehdin ja käytän myös silmätippoja ja nenäsumutetta. Tämä vuosi on kuitenkin paha allergiavuosi, kuulemma pahin pariinkymmeneen vuoteen, ja sen kyllä huomaa. Tänä aamuna oli juttu Hesarissa tästä, ja jutussa kerrottiin että tällä hetkellä oireita aiheuttaa ulkomailta tullut siitepöly. Suomen koivut alkavat aiheuttaa oireita vasta näinä päivinä, ja näissä koivuissa on tosiaan enemmän heteitä kuin kymmeniin vuosiin. En malta odottaa! ;)

Se mua vain hieman ihmetyttää että mitä jos nämä antihistamiinit ja muut eivät yksinkertaisesti auta? Kun tämä hengenahdistus on nyt jo näin paha vaikka sesonki on vasta alkamassa. En tietenkään haluaisi vaipua synkkyyksiin, mutta luulenpa että mun on pakko pyrkiä siedätyshoitoihin jossain vaiheessa jos muu ei auta. Olin esim. ajatellut mennä tänään juoksemaan, mutta jos ihan totta puhutaan niin en tiedä jos uskallan. Ehkäpä saan viettää kesälomaani siististi sisätiloissa katselemalla leffoja ja surffailemalla netissä. Vaihtoehtoisesti pitää matkustaa jonnekin tosi kauas, *wink wink*. ;)

FitFarmin Superdieetti

Jutta ja Superdieetit-sarjan vannoutuneena fanina olen seurannut Jutta Gustafsbergin edesottamuksia myös FitFarmin nettisivujen, gojuttago.comin ja Jutan omien Facebook-sivujen kautta. FifFarm on tullut tunnetuksi Go Fat Go-dieeteistä, joihin tavalliset ihmiset ovat voineet osallistua maksutta ja joissa on annettu tiukat ravinto- ja liikuntaohjeet. Uusin dieettiohjelma, Superdieetti, on kuitenkin maksullinen (ja se maksaakin mukavat 49e). Tässä uudessa ohjelmassa luvattiin paljastaa täysin uusi tapa treenata ja ruokavaliokin muuttuu kuulemma joka viikko.

Hieman googlettamalla löysin ensimmäisen viikon ruokaohjeet, jotka eivät poikkea GFG-ruokavaliosta hirveän paljon, ja jotka näyttävät suoraan sanottuna melko masentavilta. Mikä ihmeen aamiainen se esimerkiksi on jossa nautitaan raejuustoa/rahkaa/kananmunanvalkuaisia soijalesitiinillä, mehukeitolla, marjoilla ja vehnäleseillä? Ei kyllä vaikuta hirveän namilta:

Aamupala
200 g raejuusto, rasvaton / 250 g maitorahka / 250 g kananmunanvalkuainen
10 g soijalesitiinirae
150 g mehukeitto, sokeroimaton
100 g marja
10 g vehnälese

Välipala
250 g maitorahka / 1 kpl Fast Lo-Carb -patukka
100 g marjoja
15 g cashewpähkinä / 8 g oliiviöljy / 8 g soijalesitiinirae

Ateria 1
40 g riisi / 40 g pasta / 170 g peruna
100 g kana / kalkkuna / kala / naudanliha (max 10% rasvaa)
50 g kananmunanvalkuainen / 30 g raejuusto, rasvaton
200 g ”vihreitä” vihanneksia vapaa valinnaisesti
10 g oliiviöljy

Ateria 2
40 g riisi / 40 g pasta / 170 g peruna
100 g kana / kalkkuna / kala / naudanliha (max 10% rasvaa)
50 g kananmunanvalkuainen / 30 g raejuusto, rasvaton
200 g ”vihreitä” vihanneksia vapaa valinnaisesti

Välipala
200 g raejuusto, rasvaton / 250 g maitorahka / 250 g
kananmunanvalkuainen
100 g mehukeitto, sokeroimaton / 50 g marjoja
5 g vehnälese

Uskon vakaasti siihen, että kylläisyys ja tyytyväisyys eivät tule pelkistä proteiineista tai vain siitä että ruoka on "terveellistä", vaan siihen tarvitaan myös nautintoa, oltiin sitten dieetillä tai ei. Ehkä tämä vaatimus jopa korostuu painonpudotuksessa, sillä silloinhan pitäisi juurikin jaksaa ylläpitää ruokavaliota eikä odottaa itku kurkussa että milloin tämä loppuu ja saa taas palata takaisin normiruokavalioon. Dieettien sijasta olisi mielestäni joka tapauksessa järkevää tehdä kokonainen elämänmuutos, jossa suuret linjat muuttuvat. Silloin ei ole tarvetta viilata pilkkua ja voi syödä paljon vapaammin.

Nykyään on muutenkin menty sellaiseen tiettyyn hysteriaan. Milloin ei pidä syödä kovaa rasvaa koska se tukkii verisuonet (itse en tähän usko...;)), milloin pitää välttää hiilihydraatteja. Enkä nyt sano että tällaisessa menettelytavassa olisi sinänsä mitään väärää, syönhän itsekin melko vähähiilihydraattisesti, mutta kaiken perustana on mielestäni se kuuluisa kohtuus. Laihtua voi ilman kitukuurejakin, ja se olisi luultavasti pitkällä tähtäimellä viisaampaa. Toisaalta tällaiset pikakuurit voivat tuoda nopeita tuloksia niitä haluaville ja antaa energiaa jatkaa painonpudotusprojektia. Se taas on hieno juttu! :) Jotkut ihmiset myös tykkäävät noudattaa tiukkaa ruokavaliota sillä se antaa kontrollintuntua kun ei itse tarvitse säätää ruokavalion kanssa.

Tilasin aikoinaan ilmaisen GFG-ruokavalion ja treeniohjeet saadakseni vinkkejä hyvään syömiseen. No, hyvän syömisen perusteita en sieltä löytänyt koska ruokavalio oli niin askeettinen, mutta löysin kyllä yhden ohjeen joka on pysynyt mukanani vielä tähänkin päivään saakka. Se on raejuustolla ryyditetty kaurapuuro, jota syön melkein joka aamu. Se on yksinkertaisesti niin hyvää etten saa siitä tarpeekseni! Eilenkin pohdin nukkumaan mennessä että tulispa se aamu jo että saan syödä taas puuroa... :P Sain ohjelmasta myös hyviä vinkkejä kuntosaliharjoitteluun.

Tällaisissa ohjelmissa on varmasti paljon hyvää, mutta kokonaisuutena kuuden viikon "superdieetti" kuulostaa jo sellaiselta että sen mukana pitäisi seurata disclaimeri: "Varoitus - superdieettaaminen voi aiheuttaa paitsi painonlaskua myös lihasmassan menetystä, huonoa oloa, vihan tunteita ja painon jojoilua dieetin loputtua". Tämän sanon siksi, että kaikki ystäväni ja tuttuni jotka ovat laihduttaneet tällaisilla kuureilla ovat valitettavasti aina palanneet takaisin lähtöpainoon ja sen ylikin. Jos ne muutokset tehtäisiin heti omat mieltymykset huomioon ottaen, voisi olla paljon helpompaa päästä pysyviin tuloksiin kuin soijalesitiiniä ja aspartaamimehukeittoa ryystämällä. Toisaalta moni varmasti onnistuukin, jos vain muistaa muuttaa syömistapojaan pysyvästi, ei vain kuudeksi viikoksi.

Paljon tsemppiä kaikille superdieettiläisille ja muillekin painonpudottajille! :)

Minihiilari

© kermanvalkoista.blogspot.com

Olen kokeillut muutamaa vähähiilarista leipää eikä oikein ole iskenyt, mutta ostin hiljattain Vaasan leipomoiden Minihiilari-sämpylöitä ja ne ovat mielestäni oikeasti hyviä. Alunperin olin sitä mieltä että leipä leipänä ja jos ei kelpaa niin sitten ei. ;) Kun sitten ryhdyin tutkimaan vhh-leipien sisältöä, huomasin että osa sisältää hurjan paljon hyviä aineksia kuten juuri tämä Minihiilari. Nämä sämpylät sisältävät 20 g protskua per 100 g (tuplasti enemmän kuin maitorahka!), 14 g kuitua ja 17 g rasvaa joka tulee lähinnä siemenistä. Joo, okei maitorahkaa syödään toki enemmän kerralla, mutta leiväksi tässä on paljon prodea.

Hiilareita tässä leivässä on vain 12 g per 100 g, ja se on oikeasti tosi vähän. Esim. Vaasan ruispaloissa on 46 g hiilareita satasessa. Ainesosaluettelo näyttää tältä: vesi, vehnägluteeni, pellavansiemen, auringonkukansiemen, vehnäjauho, kaurakuitu, rypsiöljy, hiiva, vehnälese, ruisjauho ja suola (1,2 %).

Sämpylät eivät tietenkään maistu tavallisille sämpylöille ja ne ovat jonkin verran sitkeitä. Jollain jännällä tavalla kuitenkin pidän näiden sämpylöiden hieman taikinamaisesta koostumuksesta, ja ne ovat mun mielestä tosi hyviä! En ole vielä paahtanut näitä, ja olen ymmärtänyt että paahdettaessa tuo sitko hieman häviää. Pitää kokeilla. Nyt tuli tietenkin tätä kirjoittaessa hurja nälkä, joten iltapäiväsmoothie, here I come!

Ps. Haluan vielä tarkentaa, että kirjoitan tuotteista oman kokemukseni pohjalta enkä suinkaan mainostaakseni mitään tiettyä tuotetta. Kirjoitan hyviksi (tai vähemmän hyviksi) havaitsemistani tuotteista sen vuoksi, että haluan jakaa tietoa lukijoilleni. Jos kirjoitan jostakin tuotteesta jonka olen saanut nimenomaan tuotekokeilua varten, mainitsen tämän ehdottomasti tekstissäni! Piilomainontaa ei siis tarvitse tässä blogissa pelätä! :)

iHerbin tilaus

Tilaamani vitamiiniboosteri

Laitoin vihdoin ja viimein tilauksen menemään iHerbiin*, sillä steviavarastoni alkavat uhkaavasti loppua. Voitteko kuvitella, tilasin edellisen (ja ensimmäisen) steviapurkkini yli vuosi sitten, ja näin pitkään se on sitten riittänyt. Olen makeuttanut stevialla kaiken mihin yleensä käyttäisin sokeria, lukuun ottamatta leivontaa, jossa olen toki käyttänyt tavallista sokeria ihan normaaliin tapaan. Olen käyttänyt steviaa maitorahkan ja jogurttien makeuttamiseen, smoothieihin, aamupuuron päälle, leipäjuuston päälle hillon sijaan, lettujen ja pannukakkujen päälle antamaan makeutta sokerin sijaan, muiden jälkiruokien makeuttamiseen, jääteehen... ihan kaikkeen maan ja taivaan väliltä. Myös mieheni on käyttänyt steviaa noiden ym. juttujen makeuttamiseen, paitsi ei niin usein kuin minä. Ja tämän käytön perusteella yksi 340g purkki riittää siis vuodeksi. Uskomatonta!

Stevia on paljon makeampaa kuin sokeri, joten sitä ei tarvitse käyttää yhtä paljon. Sen lisäksi sen on paljon kevyempää (siis grammamääräisesti). Energiaa siinä ei ole yhtään, mutta se on silti täysin luonnollinen makeutusaine. Jos haluat lukea steviasta lisää, tsekkaa vuoden takainen blogikirjoitukseni täältä. Stevian käytön aloittamisen jälkeen sokeri on jäänyt meillä minimiin. Kuten sanottu, leivon yhä sokerilla, mutta muuten olemme jättäneet sen pois. Yksi steviapurkki kustantaa iHerbistä noin 14 dollaria, joten vuoden makeutusaineet eivät meille paljon maksa. :)

Stevian lisäksi tilasin Emerald Balance-vitamiiniboosteria. Yhdessä annoksessa mintunmakuista vitamiiniblendiä on noin kahdeksan hedelmäannoksen verran antioksidantteja. En ole päässyt kokeilemaan tätä settiä aiemmin sillä sitä ei myydä Suomessa, mutta sen luvataan mm. parantavan vastustuskykyä, antavan detox-apua ja parantavan esim. kynsien, hiusten ja ihon kuntoa ja helpottavan palautumista liikunnan jälkeen. Emerald Balance sisältää hurjan paljon eri juttuja, esimerkiksi spirulinaa, aloe veraa, probiootteja, voikukkaa, vesikrassia, vadelmia, mustikoita, vihreä tee-uutetta, inkivääriä... ja kaikki tämä jauhemuodossa. Halusin tilata tätä sillä se on saanut hurjan hyvät arvostelut ja se on kuulemma auttanut useita laittamaan kehon tasapainoon. Sen lisäksi se kuulemma maistuu hyvältä, mitä ei yleensä voi sanoa näistä viherjauheista. Pitää siis kokeilla jos tämä tuote lunastaisi noinkin hurjat lupaukset.

*Niille jotka eivät tiedä mikä iHerb on: se on yksi Jenkkien tunnetuimmista super food-nettikaupoista, josta saa kaikennäköisiä terveystuotteita paljon halvemmalla kuin Suomen luontaistuotekaupoista. Usein tosin näitä samoja tuotteita ei edes löydy Suomesta. Monet tuttuni tilaavat tuotteensa iHerbistä ja kaikki ovat tähän asti olleet tyytyväisiä. Tälläkin kertaa toimitus näyttäisi olevan tosi nopea, sillä tilauksestani paketin lähettämiseen meni yksi päivä.

Oikeassa sivupalkissa on alennuskoodi uusille asiakkaille, jolla saa $10 alennusta yli $40 ostoksista, ja $5 alle $40 setistä jos kiinnostaa kokeilla. :)

Superfood-täydennystä

Kävin täyttämässä ruokavarastoja Kampin Ruohonjuuressa, josta mukaan tarttui kaikkea kivaa. Ostin ensimmäistä kertaa neitsytkookosöljyä, jota on viime aikoina kehuttu paljon. Vaikka siinä onkin paljon tyydyttyneitä rasvahappoja, se tasapainottaa kuulemma LDL- ja HDL-kolesterolin suhdetta parempaan suuntaan. Muita terveyshyötyjä on kuulemma kilpirauhasen toiminnan kiihtyminen, kookosöljyn sisältämät helposti sulavat rasvahapot jotka eivät kerry niin herkästi kehoon, antimikrobinen eli bakteereja ja viruksia tuhoava vaikutus ja magnesiumin ja kalsiumin imeytymisen tehostuminen. Tässä on siis odotettavissa ihan hurjia muutoksia! ;) Kookosöljyä voi laittaa esimerkiksi smoothieen tai käyttää paistinrasvana, ja sitä voi myös käyttää ulkoisesti ihovoiteena (!).

Kookosöljyn lisäksi mukaan tarttui myös vehnänorasjauhetta. Vehnänorasjauhe on vehnän siemenestä kasvatettua orasta, joka sisältää yli 90 mineraalia ja paljon muita superhyödyllisiä ravinteita. Pieneen määrään jauhetta on siis saatu pakattua tajuton määrä ravinteita. Olen maistellut tätä superjauhetta joskus Kampin CocoVi-baarin smoothieissa, mutta en ole koskaan aiemmin ostanut sitä kotiin. Yllätyinkin kun avasin purkin: jauhe on kauniin vihreää. Tuoksu ei ole maailman paras ja ehdinkin jo katua tuota ostosta hetken, mutta kun kokeilin jauhetta luonnonjogurttiin (josta muuten tuli ihan mintunvihreää), maku ei ollutkaan niin kamala kuin olin odottanut. Siihen pitää kyllä tottua, mutta stevian kanssa se maistui ihan hyvältä. Jauheen ravintosisältökin on melko lailla kohdallaan:

Näiden lisäksi ostin myös Camelina-rouhetta (kuitulisä, käytetään esim. puuron tai jogurtin kanssa) ja omega-3-rasvahappoja pursuavia kalaöljytabletteja. Ajattelin käyttää tuota Camelinaa pellavansiemenrouheen ohella, ja kalaöljykapseleitahan kannattaa syödä jotta saa omega-3 vs. omega-6-suhteen tasapainoon. Nykyajan ihmisellä kun on melkeinpä aina tuo suhde ihan päin metsikköä, sillä saamme ihan liikaa omega kutosta verrattuna kolmoseen. Aiheesta on kirjoitettu esim. Kuntoplus-lehdessä.

Method Putkistoa ja Hormonidieettiä

Aleksin Suomalaisessa on remonttiale, ja tokihan mun oli käytävä tonkimassa alelaarit läpi. Löysin sitten pari mielenkiintoista kirjaa, joista ensimmäinen on Marja Putkiston kirjoittama Method Putkisto-opas nimeltä Kiinteä vartalo & ihana olo. Method Putkisto on Marja Putkiston ideoima kehonhallinta- ja syvävenytystekniikka jonka luvataan kiinteyttävän kehoa ja lisäävän kehon omaa tasapainoa. Olen käynyt Method Putkisto Pilates-alkeiskurssin ja olin tosi tyytyväinen. Kyseisen viikonloppukurssin jälkeen tuntui siltä, että koko keho olisi herännyt talviunilta ja selkä (joka on oma heikko kohtani) tuntui lämpimältä ja vahvalta.

En ole tutustunut varsinaiseen Method Putkisto-ohjelmaan sen tarkemmin, mutta koska olen kaikenlaisen syvävenyttelyn ja kehonhallinnan fani, päätin ostaa kirjan (joka muuten maksoi vain 10 €) ja tutustua tähän tekniikkaan hieman lähemmin. Jospa se taas auttaisi saamaan selkäni kuntoon. Method Putkistosta voit lukea enemmän täältä. Sieltä löytyy myös tietoa niin kutsutusta kasvokoulusta, jossa kasvojen lihaksia jumppaamalla luvataan hyviä tuloksia sekä eloisuutta ja kimmoisuutta kasvoille. Niin, ja kauneuttakin! Mene ja tiedä.

Jos tuo ensimmäinen kirja oli heräteostos, niin tämän toisen kirjan hankintaa olen miettinyt jo pidemmän aikaa. Tutustuin Kaisa Jaakkolan ajatuksiin viime syksynä, jolloin kävin kuuntelemassa hänen luentoaan ravitsemuksesta ja liikunnasta. Sen jälkeen jäin pohtimaan hänen Hormonidieetti-kirjansa ostamista, mutta se sitten jäi. Jaakkolan idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että hormonit vaikuttavat vointiimme ja ulkonäköömme enemmän kuin uskommekaan, ja että rasvakertymät tietyissä kohdissa kehoa kielii tietyn hormonin epätasapainosta. Tässä vaiheessa on sanottava, että en mene ihan takuuseen kaikista hänen mielipiteistään tuosta vain, sillä tietyt jutut kuulostavat niin hassuilta. Esimerkki: jenkkakahvat kielivät kuulemma siitä, että sinun pitäisi syödä vähähiilihydraattisesti, kun taas rasvakerrokset jossain muualla tarvitsevat jotakin muuta "täsmähoitoa".

Noh, oli miten oli, Jaakkolalla oli paljon uskottavaakin sanottavaa ja kun nyt näin tämän kirjan alessa (hintaan 15 €) nappasin sen sitten mukaani. Odotan innolla kirjan lukemista ja sitä, että saan muodostaa kunnon käsityksen tämän naisen mietteistä. Kaisan ajatuksista lisää täällä. Laitan sitten kommenttia näistä kirjoista kunhan olen ehtinyt lukea ne läpi.

Joogaa, pilatesta ja paljon kasviksia

Punainen Salanova

Olen yhä pienessä flunssassa, jonka vuoksi en ole päässyt kunnolla treenaamaan pitkään aikaan. Uskomatonta, miten sitkeitä tällaiset taudit voivat olla! Olo on kuitenkin jo roimasti parempi kuin vielä muutama päivä sitten, ja uskonkin, että jaksaisin jo huomenna salille treenaamaan. Eilen joogasin ja tein pilatesta ihan kotona ja se tuntuikin tosi hyvältä. Selkä tykkäsi kun sain taas väännellä kehoa mitä ihmeellisimpiin asentoihin. :) Joogan ja pilateksen yhdistäminen on yksi suosikkitouhuistani, ja se on siitäkin mukava ettei sen jälkeen tarvitse rynnätä suoraan suihkuun sillä siinä ei hikoile samalla tavalla kuin esimerkiksi normijumpassa.

Aamuhesaria lukiessani huomasin muuten uutisen suomalaisten kasviksien syönnistä. Erään juuri tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät ihan liian vähän kasviksia päivässä. Suositushan on se vanha tuttu puoli kiloa päivässä, mutta se näyttää olevan liikaa jopa 95 prosentille (!) suomalaisista. Puoli kiloa ei oikeasti edes ole mikään hurja määrä, vaan se täyttyy jo sillä, että syö salaattia molempien lämpimien aterioiden seurana ja vetää sen lisäksi pari hedelmää päivässä. Minä syön usein melkein kilon kasviksia päivässä, sillä syön kasviksia lähes jokaisella aterialla. Aamupalalla syön joko marjoja aamupuuron kanssa tai erillisen hedelmän. Lounaalla ja päivällisellä teen runsaan salaatin ja illalla syön vielä hedelmän tai pari. Tykkään myös syödä porkkanoita telkkaria katsellessa tai dipata vihanneksia leffailtana. Suosittelen ehdottomasti kasviksien syömistä, sillä siitä tulee hyvä ja kevyt olo.

Myöskään tänään lounaalla ei tuottanut vaikeuksia saada napa täyteen kasviksia, ja laskinkin syöneeni niitä noin 400 gramman edestä (ml. yksi hurjankokoinen porkkana jonka söin samalla kun lämmitin ruokaa). Tarkoituksenani oli paistaa omeletti ja täyttää se kasviksilla ja tonnikalalla, mutta koska eiliseltä jäi ylitse yksi hiilisilakkapihvi, päätin syödä sen perunan, kotijuuston (lisää protskua) ja salaatin kera. Voin muuten vinkata eräästä salaattilajikkeesta joka on hyvää ja joka näyttää kauniilta. Kyseessä on Punainen Salanova, joka näyttää melkeinpä ruusukimpulta. :) Uskon, että kasviksilla kannattaa leikkiä ja niitä kannattaa kokeilla ihan laidasta laitaan. Kaupasta kannattaa aina välillä napata mukaan jokin uusi tuttavuus, sillä siitä saattaa parhaimmassa tapauksessa muodostua hyvinkin kiihkeä suhde. ;)

Ei-niin-onnistunut kuva herkullisesta lounaastani :)

Soijaproteiinin käytöstä

Kuva: Dymatize.com

Nykyään lehdet ja netti pursuavat vinkkejä ja kehotuksia käyttää palautusjuomaa treenin jälkeen eikä niiden käyttö enää nykyään ole mikään himotreenaajien yksinoikeus. Minä en ole käyttänyt palautusjuomia, mutta olen pikku hiljaa taipumassa kokeilemaan protskulisää. Kyse ei siis oikeastaan ole palautusjuomasta, sillä olen ajatellut hankkia proteiinijauhetta jossa ei ole juurikaan hiilareita. Tämä siksi, että syön muutenkin paljon hiilareita päivässä enkä mielestäni enää tarvitse lisähiilareita. Ajattelin että proteiinibuusti voisi tehdä terää sillä protskua on aina välillä vaikeaa saada tarpeeksi. En nimittäin jaksa vetää ainaisia maitorahkapurkkeja tai syödä aamupalaksi munakkaita.

Vaikeaksi hankinnan tekee se että etsin täysin laktoositonta tuotetta, ja niitä ei ilmeisesti ole hirveästi saatavilla. Jokin aika sitten bongasin netistä yhden protskupulverin jota mainostettin muistaakseni "Zero Lac"-nimellä, mutta sen valmistus on kai lopetettu. Sen vuoksi olen harkinnut soijaproteiinivalmisteita. Vahvimmat ehdokkaat ovat Fastin Soija90- ja Leaderin Soy Protein-pulverit. Mulla ei kuitenkaan ole mitään kokemuksia niiden käytöstä, eikä netistäkään löydy hirveästi tietoa. Pitää kai vain kokeilla että mikä sopii itselle parhaiten. Soijaproteiinivalmisteet näyttävät myös olevan paljon halvempia kuin esim. vehnäproteiinituotteet, joten hintakin on tietty plussaa.

Raportoin sitten heti tänne kunhan saan aikaiseksi testata tuotteita. Ensin pitää kuitenkin löytää hieno shaker... :)

Voisin ostaa tämän vain ulkonäön perusteella jos tämä olisi laktoositon... ;)

Kurvit kohdalleen

Nami! Joskus on tosi ihanaa heittää ruoanlaittohuolet seinään ja pyöräyttää hyvä smoothie lounaan sijasta. Teen smoothien aina maitorahkaan jotta saan runsaasti protskua. Nälkä pysyy loitolla aina illalliseen saakka ja olo pysyy keveänä. Vatsa tulee sopivan täyteen eikä tule ähkyä.

Tänään smoothie oli seuraavanlainen:
*1 purkki maitorahkaa
*puolikas ruukullinen Romaine-salaattia
*100g mustikoita
*puolikas banaani
*muutama cashew-pähkinä
*iso loraus kauramaitoa
*steviaa makeuttajaksi

Kaikki vaan sekaisin sauvasekoittimella. Nautitaan heti.

Kun nyt olen tällainen Youtube-hirmu niin löysin jälleen tosi hyviä jumppavideoita (kotijumppa on ihan parasta). Torstain kunniaksi jaan pilatesvideon, jossa muokataan keskivartaloa kohti kurvikkuutta. Videolla käydään läpi samoja liikkeitä kuin ne jotka postasin täällä. Minuutteja ei kulu kuin vain kymmenen, eli tämän ehtii tehdä kiireisenäkin päivänä. Silti kunnon keskivartalotreeni on taattu. Tämä soveltuu kaikille, mutta ennen treeniä olisi hyvä tuntea pilateksen alkeet eli lähinnä hengityksen ja korsettilihasten pito. Hengittää pitäisi kylkiluiden väliin, ei vatsaan, ja niin ettei olkapäät nouse hirveästi. Tärkeintä on kuitenkin muistaa ylläpitää hienoista vatsalihaspitoa koko ajan - vatsaa ei siis saa päästää lötköksi missään vaiheessa.

Liikuntavuoden kick-start: Inspiroiva liikuntaviikko

Dippipunnerrus

Niin loppuun kaluttu aihe kuin se onkin, moni tekee uuden vuoden tienoilla lupauksia uudesta, ehommasta minästä. Itse en lupauksista perusta, mutta liikuntakipinän löytäminen (tai sen etsiminen) on tosi hyvä juttu. Itse olen liikkunut aina - välillä enemmän, välillä vähemmän. En kuitenkaan pärjäisi ilman liikuntaa, sillä se on henkireikäni ja tapa pysyä kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Vaikka onkin tosi kiva näyttää hyvältä (enkä nyt siis kehu itseäni vaan viittaan liikuntaan kehonmuokkaajana ihan yleisesti), liikkuminen on tosi tärkeää sekä kehon hyvinvoinnille että mielelle. Liikkuva keho voi hyvin, ja sivutuotteena myös mieli voi hyvin. Siksi ihan jokaisen kannattaa liikkua juuri sellaisen lajin parissa joka inspiroi ja saa hymyn huulille, ikään tai kokoon katsomatta :).

Usein liikunnan aloittaminen on vaikeaa ja motivaation ylläpitäminen vielä vaikeampaa. Netti pursuaa ohjeita, mutta löysin yhden positiivisuutta ja järkevyyttä huokuvan ohjeistuksen. Nappasin sen erään brittiläisen personal trainerin haastattelusta, sillä tämä tuo esille liikunnan iloa. Siispä, tässä seitsemän päivän liikuntasuunnitelma ihan kaikille, jotka haluavat saada hyvän alun liikunnantäyteiselle vuodella 2012. Jos olet aloittelija, suosittelen että vaihdat yhden treenikerran yhteen lisälepopäivään. Tarkoituksena ei missään nimessä ole rääkätä itseään hengiltä vaan nautiskella liikunnasta ja löytää sen ilo :).

Seitsemän päivän liikuntakick-off

Päivä 1: Mene kävelylle, mieluiten johonkin rauhalliseen paikkaan kuten metsäpolulle, ja vain nautiskele raikkaasta ulkoilmasta.

Päivä 2: Tee kyykkyjä*, askelkyykkyjä* ja perus punnerruksia.

Päivä 3: Pyydä ystävää mukaan ja menkää pelaamaan esim. tennistä, sulkapalloa tai squashia. Tai menkää vaikka yhdessä ulkoiluttamaan koiria, kunhan teet jotakin yhdessä jonkun toisen kanssa. Yhdessä liikkuminen sitouttaa liikuntaan ja piristää.

Päivä 4: Lepo

Päivä 5: Kokeile jotakin lajia, jota et ole koskaan aikaisemmin kokeillut. Vaihtoehtoisesti: mene lenkille tai kävelylle mutta valitse ihan uusi reitti.

Päivä 6: Tee 20-minuutin kävely- tai juoksulenkki (tai tee intervallitreeniä, jolloin voit vaihdella kävelyn ja juoksun välillä). Tee lopuksi vielä kyykkyjä (20), askelkyykkyjä (15 per jalka), punnerruksia (10) ja dippipunnerruksia (10). Älä pidä taukoja liikkeiden välissä. Kun olet tehnyt dippipunnerrukset, pidä korkeintaan parin minuutin tauko ja toista sarja kyykyistä dippipunnerruksiin.


Päivä 7: Tee jotakin rauhallista ja rauhoittavaa. Suosittelen jooga- tai pilatestuntia tai vaihtoehtoisesti hierontaa. Tai vain lepoa.

* Ohjeet kyykkyihin ja askelkyykkyihin

Kyykky

Askelkyykky

LCHQ-ruokavalio (rasvadieetti)

Kuva: weheartit.com

Olen perinteisesti anti-dieettityyppiä mutta luin mielenkiintoisen jutun ns. rasvadieetistä Expressenin nettisivuilta. Dieetin "virallinen" nimi on LCHQ joka tulee sanoista Low Carbohydrate - High Quality eli vähähiilihydraattinen ja hyvälaatuinen. Kyseinen ruokavalio perustuu osaksi hyvin järkevistä komponenteista jonka vuoksi kirjoitan ruokavaliosta muutaman sanan. Kannattaa kuitenkin muistaa etten nyt mainosta kyseistä dieettiä itsessään vaan sen tiettyjä teesejä.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio tuntuu olevan tosi in tällä hetkellä ja mielestäni se on saavuttanut jo hysterian mittasuhteet. Kaupoissa myydään vähähiilihydraattista leipää ja ihmiset tankkaavat pahimmassa tapauksessa liian paljon pekonia, rasvaisia maitotuotteita ja voita mutta jättävät kasviöljyt ja hedelmät kokonaan pois. En siis nyt tarkoita sitä että rasvaiset maitotuotteet ja voi olisivat pahasta, mutta mielestäni terveellinen ruokavalio on aina myös tasapainoinen. Hedelmät ovat täynnä vitamiineja eikä niissä ole paljon energiaa, ja kasviöljyt kuten oliivi- tai rypsiöljy taas ovat oivia ruoanlaittoöljyjä ja niissä on mm. hyviä ja välttämättömiä rasvahappoja. Käytän itsekin voita leivonnassa ja rakastan pekonilla ryyditettyjä ruokia, mutta rajansa kaikella. Klassinen esimerkki on paljon parjattu banaani - onko joku oikeasti joskus lihonut banaaneja syödessä? :)

Alla tärkeimmät kohdat kyseisestä ruokavaliosta. En allekirjoita kaikkia tämän ruokavalion väitteitä tai rajoitteita, enkä ylipäätään kannusta dieettien maailmaan kuin korkeintaan vakavasta ylipainosta kärsiville. Kaikkien kannattaisi lähtökohtaisesti keskittyä syömään hyvin ja voimaan hyvin. Tässä ruokavaliossa on kuitenkin tiettyjä hyviä pointteja jotka haluan jakaa:

Hiilihydraatit
LCHQ-ruokavaliossa hiilihydraatteja rajoitetaan, mutta ei älyttömyyksiin asti. Ideana on välttää mm. vaaleita jauhoja, leivonnaisia ja valmisruokia ja suosia sen sijaan esimerkiksi quinoaa ja tummaa riisiä. Ruokavalio ei mainitse täysjyvätuotteita yleensä mikä on sinänsä huono juttu. Itse olen esimerkiksi täysjyväkauran ja aamupuuron suuri kannattaja. Täysjyväviljoista saa vitamiineja, proteiinia ja paljon kuituja, eikä viljatuotteita tulisi pelätä tai karttaa tarpeettomasti. Olen nimittäin sitä mieltä että minkään dieetin ei pitäisi perustua täydelliselle kieltäytymiselle sillä se vain kasvattaa mielihaluja. Näin ollen olen siis sitä vastaan että jokin ruoka-aine on täysin pannassa. LCHQ-ruokavaliosta voi kuitenkin ammentaa osia ja se voi toimia hyvänä suunnannäyttäjänä sellaiselle, joka oikeasti haluaa pudottaa painoaan.

Tässä ruokavaliossa suositaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja sekä kaiken maailman pähkinöitä ja siemeniä. Viimeksi mainitut ovat loistavia valintoja jokapäiväiseen ruokavalioon, ja minä tykkään lisätä niitä aamupuurooni ja välipalaksi nauttimaani täysrasvaiseen luonnonjogurttiin.
  
Rasva
LCHQ-dieettiä kutsutaan myös rasvadieetiksi, sillä se suosii rasvoja. Erilaiset öljyt, avokado, pähkinät, siemenet, merenelävät ja kala ovat suositeltavia. Myös rasvaiset maitotuotteet saavat synninpäästön. Itse olen täysin samaa mieltä näiden käytöstä ja suosittelen sitä lämpimästi. Lisäksi omaan omakohtaista kokemusta siitä, kuinka rasvaisempi ruokavalio täyttää eri tavalla ja saa mielihalut laantumaan. Purkki rasvatonta, maustamatonta ja mautonta luonnonjogurttia saa korkeintaan vatsan surulliseksi ja mielen vihaiseksi. Lisäaineitakin niissä voi olla vaikka muille jakaa.

Dieetti neuvoo välttämään transrasvoja (niitä saa esimerkiksi leivonnaisista ja kekseistä) mikä on tosi hyvä neuvo. Transrasvoja kun ei tarvitse kukaan. Tosi rasvaista lihaa kuten pekonia tai makkaraa saa syödä aina välillä mutta ne eivät kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon tässä dieetissä. Kerma ja voi lasketaan myös tuotteiksi joita kannattaa käyttää kohtuudella mutta joita ei siis tyrkätä jokaiseen vastaantulevaan ruokaan.

Proteiini
Tämän ruokavalion mukaan proteiininsaantia pitäisi lisätä ja tämä on ihan hyvä pointti. Proteiini antaa kylläisyydentunteen, pitää sen kauemmin ja auttaa lihasmassan kasvattamisessa ja ylläpitämisessä. Vaalea liha kuten kana ja kalkkuna, kala ja merenelävät ovat sallittujen listalla, kuten myös kananmunat, raejuusto ja jogurtti. Myös riista on hyvä proteiinin lähde, sillä ei sisällä paljon rasvaa tai energiaa. LCHQ suosittelee punaisen lihan syömisen rajoittamista kolmeen kertaan viikossa.

Huonot puolet
LCHQ on hyvistä puolistaan huolimatta kuitenkin melko perinteinen dieetti, vaikkakaan ei niin tiukka kuin monet muut. Tämä voi toimia hyvänä starttina jos pudotettavaa painoa on kertynyt paljon, mutta kuten jo kirjoitin, mielestäni olisi hyvä oppia terveellisen elämän peruspilarit ilman sen kummempaa dieettiaspektia. Syö vähemmän kuin kulutat, liiku paljon että jaksat, valitse hyviä ruoka-aineksia jotka tuovat hyvän olon, nuku riittävästi, juo paljon vettä ja nauti elämästäsi (ja syö korvapuusteja ja pipareita aina välillä ;)).

Miksi kannattaa juoda vettä

Kuva lainattu weheartit.comista

Vesi on lempielementtini. En tiedä mitään sen ihanampaa kuin pulahtaa kylmään luonnonveteen tai lämpimään porealtaaseen. Rakastan hikoilla vedessä, ja vesiliikunta onkin tosi tehokasta ja samalla yksinkertaisesti ihanaa! Ulkoista treatmentia tärkeämpää on kuitenkin nauttia vettä sisäisesti. Vettä tulisi juoda ainakin kaksi litraa päivässä, sillä se puhdistaa kehoa ja tekee hyvää. Toisaalta veden kanssa ei pidä mennä äärimmäisyyksiin, vaan 2-3 litraa päivässä riittää pääsääntöisesti ihan hyvin. Tässäpä teille omaan kokemukseeni perustuen kymmenen hyvää syytä juoda tarpeeksi vettä, olkaa hyvät!

1. Kehomme yksinkertaisesti tarvitsee vettä, sillä ilman sitä se kuivuu. Tällöin keho ei toimi kunnolla. Mikä voisikaan olla parempi tunne kuin se, kun hirveän janon päätteeksi saa kulauttaa suuren lasillisen kylmää vettä kurkusta alas? :) Janoa tosin kannattaa välttää ja vettä pitäisikin juoda tasaisesti pitkin päivää.

2. Vesi puhdistaa kehoa (se kuljettaa kaikennäköistä moskaa pois kehostamme).

3. Se auttaa päänsärkyyn, ja toisaalta sen puute voi johtaa päänsärkyyn.

4. Se tekee ihosta hehkuvan.

5. Vesi auttaa myös ruoansulatusongelmiin.

6. Vedenjuonnista voit saada avun myös krapulaan yksinkertaisesti siten, että juot sen avulla vähemmän alkoholia. Itse en juuri juo, mutta jos tykkäät juoda enemmän kuin muutaman drinkin niin suosittelen, että juot jokaisen juoman välissä tuopillisen tai ainakin lasillisen vettä. Tällä tavoin olet todennäköisesti juonut paljon vähemmän illan päätteeksi, säästyt seuraavan aamun päänsäryltä eikä keho ole niin kuivunut juomisen jälkeen. Ja mikä tietty tärkeintä, voit paljon paremmin etkä humallu yhtä pahasti!

7. Se auttaa painonhallinnassa. Jos esim. juot lasillisen vettä ennen jokaista ateriaa, syöt luultavasti hieman vähemmän sillä vesi täyttää vatsaa. Joskus nälän tunne voi myös itse asiassa kieliä siitä, ettet ole juonut tarpeeksi. On myös esitetty, että vesijohtoveden juominen voi lisätä energiankulutusta juomista seuraavan tunnin aikana jopa neljänneksellä.

8. Vesi on kaloriton juoma.

9. Vesi on hyvänmakuista. Jos et kuitenkaan pidä kraanavedestä (tosin meillä Suomessa on maailman parasta vettä!) niin voit kokeilla myös kivennäisvesiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että maustetut kivennäisvedet eivät ole hyväksi hampaille.

10. Se ei maksa (juuri) mitään.

Stevia

NuNaturalsin Stevia

Kuten jo kirjoitinkin, tilasin jokin aika sitten Jenkeistä ensimmäistä kertaa steviaa. Stevia on luonnollinen kasviperäinen makeutusaine, joka on n. 300 kertaa sokeria makeampaa. Siinä ei ole lainkaan kaloreita, joten se sopii esimerkiksi laihduttajille. Sillä ei myöskään ole GI-arvoa, eli sen käyttö ei nosta verensokeria lainkaan. Stevia sisältää myös monia sinänsä hyödyllisiä ravintoaineita kuten kromia, magnesiumia ja sinkkiä. Itse aloitin stevian käytön puhtaasti mielenkiinnosta ja halusta kokeilla kaloritonta ja luonnollista makeutusainetta. Tosin käytännössä kaikki alkoi maitorahkan käytöstä. En nimittäin voi sietää sen hapanta makua, jonka vuoksi en juurikaan ole syönyt rahkaa. Se on toisaalta loistava protskupommi, joten olen silti pyrkinyt syömään sitä aina välillä. Toisinaan olen sortunut (sorry sanavalinta, mutta itseni kannalta sortunut, sillä en kannata keinotekoisia makeutusaineita) makeuttamaan rahkaa erilaisilla keinotekoisilla makeutuslitkuilla, kuten aspartaamilla makeutetulla mehukeitolla. Yöks. Sokeria en käytä juuri lainkaan, toki tietenkin leivonnassa, mutta en muuten, joten sitä en ole käyttänyt myöskään rahkan makeuttamiseen (siitä tulee myös ikävä kalvo suuhun...). Sitten luin steviasta, ja innostuin ihan suunnattomasti. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin sitten tilata purkillisen kyseistä ainetta, enkä ole katunut kertaakaan.

Stevia rebaudiana

Steviaa on saatavilla esim. jauhe- ja nestemäisenä, ja purkit näyttävät ihan lääkepurkeilta. Ne eivät siis ole mitenkään kaunista katseltavaa, mutta sisältöhän on se pääasia. Stevia on myös hieman kiistelty aine, eikä EU ole hyväksynyt sitä elintarvikkeiden lisäaineeksi. Steviaa on kuitenkin käytetty makeuttajana jo vuosisatoja mm. intiaanien toimesta, ja se on jo hyväksyttyjen lisäaineiden listalla esimerkiksi Sveitsissä ja USA:ssa. Steviaa saa kuitenkin ostaa Suomesta sellaisenaan luontaistuoteliikkeistä, ja sitä voi tosiaan tilata mistä tahansa päin maailmaa. Itse suosin iHerb-nettikauppaa. Se on luotettava, nopea eikä postikulut huimaa päätä. Stevia on myös paljon edullisempaa sieltä tilattuna kuin Suomesta ostettuna. Mun suosikkini, NuNaturalsin 340 gramman pakkaus maksaa 14 dollaria (!). Voin kertoa teille, että tuollainen purkki riittää peruskäytössä n. vuodeksi! Tämä johtuu siitä, että steviaa tarvitaan ihan tajuttoman pieni määrä sokeriin verrattuna. Purkilliseen rahkaa riittää n. kahdeksasosa teelusikallista, jos sitäkään (ks. alla oleva kuva). Määrä voi vaihdella valmistajan mukaan, joten on aina turvallisinta aloittaa naurettavan pienellä määrällä steviaa ja lisätä sitä sitten tarpeen mukaan.

Suurin piitein tämän verran steviaa makeuttaa maitorahkapurkillisen jo todella makeaksi. Kuvassa on siis teelusikka.

Steviaa on kritisoitu ensinnäkin siitä, ettei siitä tiedetä tarpeeksi, ja toisaalta sen mausta. Mitä tulee tuohon tutkimustietoon, niin stevia on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi jo monessa maassa. EU laittaa pakkia päälle kuten yleensäkin, mutta mielestäni tässäkin asiassa kannattaa käyttää omaa maalaisjärkeä. Steviaa on käytetty jo vuosisatoja ja se on täysin luonnollinen aine, kun taas aspartaami on synteettinen aine. Moni asia tässä maailmassa on lobbauksen ja painostuksen tulosta, eikä varmasti vähiten juuri aspartaamin läpimeno. Voisi varmasti yhtä hyvin olla, että stevia olisi hyväksytty jo aikoja sitten, mutta aspartaami ehti ensin. Enkä nyt sano, että aspartaami aiheuttaa varmasti aivosyöpää ja että se on vaarallista, mutta jos ihminen on valmis juomaan ja syömään sellaista, joka sisältää kiisteltyä synteettistä makeutusainetta, en näkisi miksei ihminen voisi syödä kiisteltyä ja luonnonmukaista ainetta. :) Toinen asia on tuo maku, jota hyvässä steviassa ei ole ollenkaan. Se vain makeuttaa, se ei maistu. Joissakin stevioissa on kuulemma kitkerä sivumaku, mutta ainakaan NuNaturalsin steviassa sitä ei ole. Se on tunnettu juuri tästä, ja se on todella hyvä tuote. Siinä ei oman kokemukseni mukaan ole minkäänlaista sivumakua vaan se toimii aivan loistavasti.

Summa summarum: suosittelen siis steviaa lämpimästi. Se on pelastanut mut pulasta joka kerta kun olen kaivannut makeuttajaa. Olen laittanut sitä rahkaan, marjojen päälle, tehnyt siitä jääteetä... Olen myös tehnyt erilaisia herkkupaloja, bravuurina stevialla makeutetut raakasuklaanibsit taateleiden kera. Stevialla voi myös ilmeisesti leipoa, mutta sitä en ole vielä kokeillut. Jos siis kaipaatte kaloritonta makeuttajaa, suosittelen steviaa ihan kaikille. Ja muistakaa kohtuus, muuten saatte lusikoida äklömakeaa maitorahkaa! ;)