Vaikka en ole viime aikoina ehtinyt hikoilla niin usein kuin olisin halunnut, liikunnallisuus kuuluu ja on aina kuulunut mun perusolemukseeni. Ja kun puhutaan liikunnasta, törmään aika ajoin pohdintoihin siitä, sopiiko vähähiilihydraattinen ruokavalio liikunnalliseen elämäntapaan. Itsehän olen noudattanut tällaista ruokavaliota jo pidemmän aikaa ja urheillut samalla käytännössä koko ajan. Mä en juokse maratoneja tai tee kuutta salitreeniä viikossa, mutta pystyn vastaamaan tähän kysymykseen omien kokemusteni pohjalta (eli muotoillaan kysymys näin: sopiiko vhh-ruokavalio 3-5 päivää viikossa urheilevalle ihmiselle?). Nyt en siis puhu optimaalisesta lihaskasvusta tai eliittiurheilijoista, vaan tavallisesta, liikunnallisesta elämäntavasta.
kuvat: denicelindell.wordpress.com |
Perinteisesti on kerrottu, että treenavaa kehoa on ruokittava hurjilla hiilarimäärillä jotta se jaksaa treenata. Aamupalaksi puuroa, välipalaksi banaani, lounaaksi ja illalliseksi jotain vähärasvaista lihaa ja iso kökkäre riisiä/pastaa. Jos mietitään vaikkapa salitreeniä, on mulla täysin päinvastainen kokemus tästä asiasta. Itse olen treenannut salilla aktiivisesti monta vuotta, ja esimerkiksi koko talven ja kevään ajan kävin salilla usein ja treenasin kovilla painoilla. Samalla söin melko hiilariköyhästi, enkä mitenkään koe, että olo olisi ollut hutera tai huono ruokavalioni tähden. Mun vointi oli mitä mainioin, ja mikä parasta, kehoni muodot ja mittasuhteet paranivat. Toisin sanoen - tuloksia tuli protskupitoisella, vähähiilarisella ja rasvaisella ruokavaliolla. Muistutan tosin, että mä syön paljon vihanneksia ja myös jonkin verran maitotuotteita, joissa on jonkin verran hiilareita (pyrin tosin valitsemaan tuotteita, joissa on alle 5 g hiilareita per 100 g). Hyvin vähähiilarisen, ketogeenisen dieetin osalta (esim. Atkins) mä en osaa sanoa juuta enkä jaata, sillä mulla ei ole tällaisesta kokemusta.
Myöskään aerobisen urheilun osalta en ole koskaan kokenut, että vähähiilihydraattinen ruokavalio olisi vienyt multa mehut tai tehnyt musta heikon. Saan ruokavaliostani hurjasti energiaa, ja nykyään pysyn itse asiassa energisenä paljon pidempään kuin ennen kun söin paljon enemmän hiilareita. Kun olen käynyt juoksemassa, olo on ollut ihan yhtä hyvä kuin joskus muinoin. Tämänkään osalta en siis voi sanoa, että vhh-ruokavalio olisi vaikuttanut negatiivisesti.
Haluaisin lopuksi todeta, että olen pikku hiljaa tajunnut vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan ihmiselle hyvin luonnollinen ruokavalio. Verensokeri ei heittelehdi miten sattuu eikä insuliinia erity niin paljon kuin jos kehoon dumpattaisiin isoja määriä hiilareita. Olo on pirteä ja levollinen (ainakin mulla), ja mikä parasta, mun vatsa on ollut loistavassa kunnossa siitä lähtien kuin aloin syödä tällä tavalla. Mä en mitenkään koe, että kehoni olisi koetuksella tai että se olisi jotenkin epäbalanssissa, vaan täysin päinvastoin. Vhh-ruokavalio ei tosiaan myöskään ole vaikuttanut huonontavasti mun liikuntasuorituksiin, joten voin omalta osaltani todeta, että liikunnallisuus ja low carb-ruokavalio tulevat loistavasti toimeen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti