Miksi kannattaa juoda vettä

Kuva lainattu weheartit.comista

Vesi on lempielementtini. En tiedä mitään sen ihanampaa kuin pulahtaa kylmään luonnonveteen tai lämpimään porealtaaseen. Rakastan hikoilla vedessä, ja vesiliikunta onkin tosi tehokasta ja samalla yksinkertaisesti ihanaa! Ulkoista treatmentia tärkeämpää on kuitenkin nauttia vettä sisäisesti. Vettä tulisi juoda ainakin kaksi litraa päivässä, sillä se puhdistaa kehoa ja tekee hyvää. Toisaalta veden kanssa ei pidä mennä äärimmäisyyksiin, vaan 2-3 litraa päivässä riittää pääsääntöisesti ihan hyvin. Tässäpä teille omaan kokemukseeni perustuen kymmenen hyvää syytä juoda tarpeeksi vettä, olkaa hyvät!

1. Kehomme yksinkertaisesti tarvitsee vettä, sillä ilman sitä se kuivuu. Tällöin keho ei toimi kunnolla. Mikä voisikaan olla parempi tunne kuin se, kun hirveän janon päätteeksi saa kulauttaa suuren lasillisen kylmää vettä kurkusta alas? :) Janoa tosin kannattaa välttää ja vettä pitäisikin juoda tasaisesti pitkin päivää.

2. Vesi puhdistaa kehoa (se kuljettaa kaikennäköistä moskaa pois kehostamme).

3. Se auttaa päänsärkyyn, ja toisaalta sen puute voi johtaa päänsärkyyn.

4. Se tekee ihosta hehkuvan.

5. Vesi auttaa myös ruoansulatusongelmiin.

6. Vedenjuonnista voit saada avun myös krapulaan yksinkertaisesti siten, että juot sen avulla vähemmän alkoholia. Itse en juuri juo, mutta jos tykkäät juoda enemmän kuin muutaman drinkin niin suosittelen, että juot jokaisen juoman välissä tuopillisen tai ainakin lasillisen vettä. Tällä tavoin olet todennäköisesti juonut paljon vähemmän illan päätteeksi, säästyt seuraavan aamun päänsäryltä eikä keho ole niin kuivunut juomisen jälkeen. Ja mikä tietty tärkeintä, voit paljon paremmin etkä humallu yhtä pahasti!

7. Se auttaa painonhallinnassa. Jos esim. juot lasillisen vettä ennen jokaista ateriaa, syöt luultavasti hieman vähemmän sillä vesi täyttää vatsaa. Joskus nälän tunne voi myös itse asiassa kieliä siitä, ettet ole juonut tarpeeksi. On myös esitetty, että vesijohtoveden juominen voi lisätä energiankulutusta juomista seuraavan tunnin aikana jopa neljänneksellä.

8. Vesi on kaloriton juoma.

9. Vesi on hyvänmakuista. Jos et kuitenkaan pidä kraanavedestä (tosin meillä Suomessa on maailman parasta vettä!) niin voit kokeilla myös kivennäisvesiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että maustetut kivennäisvedet eivät ole hyväksi hampaille.

10. Se ei maksa (juuri) mitään.

Autumn fashion inspiration

Syksyn saapuessa inspiroidun joka kerta kaivelemaan vaatekaappiani, hankkiutumaan eroon vanhoista ja käyttämättömistä vaatteista sekä ostelemaan syksyn uutuuksia. Sellaisia ihania, isoja neuleita joihin voi uppoutua, lämpimiä kenkiä ja isoja nahkalaukkuja joihin voi piilottaa sateenvarjon ja lempikirjan. Muhkeita ja tyylikkäitä kaulaliinoja ja pipoja ja kauniita nahkahanskoja. Seksikkäitä alusvaatteita ;).

Nelly.com

Oui

Nougat

Burberry

Max Mara

Louis Vuitton

Oui

Burberry

Max Mara

Burberry

Burberry

 Kuvat, joita ei ole merkattu, on lainattu weheartit.comista.

Syksyistä treenailua

Kuvat lainattu weheartit.com-sivustolta.

Viime päivinä olen kulutellut aikaa salilla ja ulkona lenkillä. Yllättävien, rankkojen sadekuurojen vuoksi en ole napannut pyörääni tallista muutamaan päivään, mutta aion kyllä pyöräillä niin pitkään kuin se vain on mahdollista. Se on nimittäin ihan taivaallista liikuntaa joka antaa vapauden tunteen. Pyörällä pääsee mihin vain, milloin vain, jonka lisäksi se on tehokasta liikuntaa.

Olen käynyt salilla koko kesän, mutta syksymmällä sisäliikunta houkuttelee enemmän kuin keskikesän auringossa. Lähikuntosalillani ei edes ole kunnon ilmastointia, joten siellä on mukavampi olla näin loppukesästä. Olen muuttanut harjoitusohjelmaani siten, että teen nykyään yhä enemmän treeniä vapailla painoilla, enkä juuri käytä kuntosalilaitteita. Mun mielestä treeni kohdistuu paremmin koko kroppaan kun treenaan vapailla painoilla, jonka lisäksi se on vaan jotenkin paljon hauskempaa kuin laitteissa istuminen! :) Treenin monipuolistaminen on myös johtanut siihen, että mun ennen inhoamat äijäpunnerruksetkin sujuvat nykyään loistavasti. Kehittyminen on ihanaa!

Syksyiset lenkkipolutkin kutsuvat yhä enemmän, sillä en tiedä mitään parempaa kuin sateen kastelemassa tai syksyaamun raikastamassa metsässä juokseminen. En voi sietää yleisten teiden melua vaan hakeudun tosiaan mieluummin joko pururadalle tai vaikkapa suoraan metsään. Se on yksi harvoista paikoista jossa ajatukseni lepää ihan tosissaan ja jossa saavutan jonkinlaisen flow-tilan.

Kun nyt peilaan omia hyviä kokemuksiani syksyisestä liikunnasta en oikein voi käsittää sitä, miksi jotkut ihmiset jäävät sisätiloihin heti kun illat pimenevät ja lämpöasteet painuvat alas. Ei kesä ole ainoa aika urheilla ulkona, vaan ulkoliikunta voi jopa olla palkitsevampaa kylmemmällä ilmalla kuin kuumana ja hiostavana päivänä. Askel rullaa usein kevyemmin ja raikas ilma kirkastaa pään. Lisäksi liikunta antaa ihan oikeasti hurjasti puhtia arkeen ja se olisi varmasti varteenotettava vaihtoehto monille mielialalääkkeille, kun syksyn ja talven pimeät päivät alkavat masentaa. Bonuksena ulkoilmaliikunta on usein "ilmaista", sillä lenkkipolulla käymisestä ei tarvitse maksaa kerta- tai kuukausimaksuja ;). Lopulta mikään ei voita sitä mielentilaa johon uppoutuu, kun seisoskelee hikitreenin jälkeen lämpimässä suihkussa ja pohtii illan menuta ja sitä, mitä hömppää sitä telkusta katselisi illallisen jälkeen. :)

Kaiken tämän jälkeen voin kuitenkin todeta, että itselläni on tänään lepopäivä liikunnasta. Aamupäivä on sujunut kaupoissa kierrellessä ja asioita hoitaessa. Äsken söin suuren mahtisalaattilounaan jonka seurauksena ajattelin vain uppoutua naistenlehtien ihmeelliseen maailmaan muutamaksi tunniksi. Ihanaa viikon jatkoa!

Jättiravunpyrstösalaattia halloumilla

Pyöräretki maalaismaisemissa

Tänään on ollut aivan upea ilma. Lämpötila on tavoitellut 25 astetta ja aurinko on porottanut iloisesti koko päivän. Ihanan aamun koettuamme päätimme lähteä Rakkaan kanssa pitkälle pyörälenkille landelle. Suuntasimme Espoon Bodomjärven maisemiin, ja poljimme pitkin poikin peltojen ja järvimaiseman ohitse. Pituutta lenkille tuli noin 30 km ja jalat saivatkin mukavan treenin. Onnistuin polkemaan pakaralihakseni maitohapoille joten tehokkuutta lenkistä ei kyllä puuttunut. Vaihtelimme silti tahtia emmekä polkeneet koko matkaa veren maku suussa. Ihastelimme ihania maalaismaisemia, pysähdyimme katselemaan ympärillemme ja pidimme myös mukavan tankkaustauon maalaiskahvilassa. Aivan upea päivä! Kohta alamme valmistautua iltaan, jota odottelemme jo vesi kielellä ;).

Metsäpoluilla

Bodomjärven maisemissa

Asennetta siivoukseen!

WC:n pesuaine

Oletteko jo törmänneet Attituden pesuaineisiin? Itse tutustuin näihin tuotteisiin vähän aikaa sitten ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Sen vuoksi päätin jakaa ajatuksiani blogissani, sillä olen todella haltijoissani näistä tuotteista. Nämä pesuaineet ovat ekologisia eivätkä ne sisällä esimerkiksi väriaineita. Itse asiassa ne sisältävät yllättävän vähän aineita - käyttämäni wc:n pesuaineen ainesosaluettelo näyttää tältä:

• Water
• Citric acid
• Coco glucoside
• Lauryl glucoside
• Alcohol
• Essential oils

Tuotteet on hajustettu eteerisillä öljyillä, ja mainitsemani wc:n puhdistusaine sisältää tea treen ja limen tuoksuja. Eikö olekin ihanaa :). Nämä tuotteet suorastaan innostavat siivoukseen, ja Rakas ihmettelikin yhtäkkistä vessanpesuvimmaani ;). Tuotteet tuoksuvat tosiaan ihanille, tosin tuoksu ei ole niin pitkäkestoista. Toisaalta hajusteiden mietous on ihan hyvä asia. Tuotteita ei ole testattu eläimillä.

Tiskiaine jossa tuoksuu greippi ja bergamotti :)

Pesuaineita löytyy mm. yleispesuun ja ikkunoille, jonka lisäksi on saatavilla mm. tiski- ja pyykinpesuaineita. Tähän mennessä olen kokeillut vain näitä pesuaineita, mutta olen ajatellut testata myöskin esim. pyykinpesuun tarkoitettuja tuotteita. Mielestäni lopputulos oli yhtä puhdas kuin minkä tahansa muunkin tökötin kanssa, joten tuotteita ei ainakaan voi moittia tehottomiksi. Se on aika uskomatonta kun miettiin miten vähän ne tosiaan sisältävät. Tällä kertaa vältyin kuitenkin päänsäryltä, joka iskee yleensä viimeistään juuri kylpyhuonetta pestessä. Pienessä tilassa leijuvat voimakkaat hajut laukaisevat ainakin itselläni päänsäryn, mutta tällä kertaa tuoksuttelin ainetta mielelläni.

Tuotteita saa ainakin Citymarketeista.

GI-letut

Kokeilimme tänään GI-lettujen reseptiä, ja heti kun olin maistanut ensimmäisen palan tiesin, että mun on laitettava resepti tänne. Niistä tuli niin onnistuneita! Ne maistuivat samalta kuin tavalliset letut, tosin rakenne oli hitusen erilainen. Jopa lettuhirmu Rakaskin oli haltioissaan :).

Voin myös kertoa, ettei letuissa ole yhtään jauhoja! Hiilihydraatteja koko satsissa on kai vaivaiset 10g (ellei sitten psylliuminsiemenissä ole paljon hiilihydraatteja, en löydä tietoa tästä). Aika uskomatonta, eikö? Lopullinen hh-määrä riippuu sitten siitä mitä lettujen päälle laittaa, ja tänään me herkuttelimme mansikoilla, kuohukermalla ja päälle ripoteltiin myös steviaa. Stevian glykeeminen indeksihän on 0, mutta mansikoissa on paljon hiilihydraatteja. Noh, en ole millään vh-dieetillä joten sillä ei ole väliä, mutta oli aika mukavaa syödä vähähiilihydraattisia lettuja jotka onnistuivat loistavasti! Ne muistuttavat jotakin letun ja pannukakun välillä, sillä taikinasta (ja samalla letuista) tulee tosi paksuja. Kannattaa siis olla tarkka psylliumin kanssa. Vaihtoehtoisesti voi lisätä lisää vettä taikinaan jos siitä tulee liian paksua. Lettutaikinaa lorahtaa helposti liikaa pannulle, sillä taikina on melko paksua. Sitä kannattaa siis annostella vaikkapa lusikkaa apuna käyttäen.

GI-letut (n. 8 kpl)

*1 dl vettä

*2 dl kuohukermaa

*1 dl täysmaitoa (käytimme paremman puutteessa kevytmaitoa, siitäkin tuli hyvää)

*4 kananmunaa

*suolaa

*2 rkl psylliumia (esim. Fiberhusk)

Sekoita kaikki ainekset ja paista voissa kauniita lettuja. Muista lisätä psyllium viimeisenä ja tosi pieni määrä kerrallaan hyvin sekoittaen, sillä muuten taikinaan voi tulla klimppejä.

Kuinka valmistautua maratoniin?

Luin äskettäin todella mielenkiintoisen ja hyödyllisen oppaan maratonjuoksuun valmistautumisesta. Oppaan kirjoittaja, Tim Rogers on kokenut maratoonari joka on kirjoittanut lyhyen ja ytimekkään oppaan siitä, miten jokainen meistä voi valmistautua ensimmäiseen (tai miksei myöhempäänkin) maratoniin. "Great Marathon Running - All you need to get started" on vain 94 sivua pitkä mutta se on täynnä konkreettista asiaa aina pukeutumisesta ja tankkaamisesta psyykkisiin aspekteihin saakka. En ole koskaan juossut maratonia (en edes puolimaratonia) joten taidan olla kirjan kohderyhmää. Vinkkien lisäksi enkunkielinen kirja myös oikeasti istutti lukijaan ison juoksukärpäsen.

Yleistä

Kirja on jaettu seitsemään lukuun. Ensimmäinen luku keskittyy välineurheiluun ja tämä onkin yksi kirjan tärkeimmistä ja antoisimmista luvuista. Toisessa luvussa kirjoittaja käy läpi treenausta yleisellä tasoilla kun taas kolmas luku pitää sisällään yksityiskohtaisen harjoitusohjelman. Kirjan puolivälissä käydään läpi syömistä ja juomista, jonka jälkeen siirrytään pohtimaan rasitusvammoja ja niistä toipumista sekä niiden ehkäisemistä. Kuudes luku on omistettu itse maratonille, ja se onkin nimetty osuvasti "The big day itself". Siinä Rogers käy läpi juoksijan tuntemuksia ennen ja jälkeen maratonin, siihen kuuluvan psyykkisen valmistautumisen, viime hetken tuntemukset sekä ihan konkreettisiakin asioita kuten miten ja milloin pitää syödä ja mitä ei missään nimessä tulisi tehdä. Viimeinen luku, "What's next" kuvaa maratonin jälkeistä aikaa, jolloin juoksijan pitäisi Rogersin mukaan aina muistaa asettaa seuraava tavoite. Muuten kun voi tapahtua niin, että tavoitteen saavuttamisen jälkeen juoksu alkaa tuntua tylsältä.

Välineet

Käsittelen tässä lyhyesti muutamia mielenkiintoisia pointteja, jotka kirjailija nostaa esiin. Ensinnäkin välineiden läpikäyminen oli ainakin itselleni tosi hyödyllistä. Tärkeimmät ovat tietenkin juoksulenkkarit, ja Rogers kirjoittaakin että ne pitäisi aina valita ammattilaisen kanssa. Suuri ja tunnettu merkki ei välttämättä takaa oikeanlaisia kenkiä juuri sinulle, eikä pieniä ja tuntemattomia merkkejä tulisi pelätä (se voi vain olla merkki siitä, ettei yrityksellä ole varaa laittaa niin suuria summia markkinointiin mutta kengät voivat olla aivan ensiluokkaisia). Rogers kirjoittaa lisäksi, että kerrospukeutuminen on kaiken A ja O (no, tämän me jo tiesimmekin). On tärkeää pukeutua ohuisiin ja mukaviin (ja nimenomaan juoksua varten kehiteltyihin) vaatekerroksiin. Syksyllä iso ja paksu fleece tai huppari on No No, sillä se ei päästä hikea läpi vaan se tekee vain sen että juoksija "ylikuumenee" eikä juoksu tunnu mukavalta. Parasta on käyttää teknisiä juoksuvaatteita ja poistaa kerroksia tarpeen mukaan. Talvella kannattaa muistaa että jopa pipon olisi hyvä olla teknistä materiaalia, sillä näin se on mahdollisimman mukava eikä hiosta. Paukkupakkasille ei tosin varmaankaan ole kehitelty omaa juoksupipoa (vai onko?), mutta silloin ei ehkä myöskään ole tarvetta juosta ulkona.

Juoksusuunnitelma

Kirjan hyödyllisin osa on luonnollisesti kolmannen luvun yksityiskohtainen 24:n viikon juoksusuunnitelma. Itse maratonjuoksusuunnitelma lähtee siitä, että henkilö jaksaa juosta 15 minuuttia yhtäjaksoisesti. Jos et jaksa niin ei hätää, sillä kirjassa on myös kuuden viikon starttiohjelma, jonka ensimmäinen harjoitus on kolme minuuttia superhidasta hölkkää. Näillä ohjeilla melkein kuka vain siis pystyy aloittamaan juoksuharrastuksen :). Rogers painottaa nimenomaan hidasta starttia ja malttia urheilussa. Tämä on niin totta ja tämä pitäisi muistaa kaikessa harjoittelussa. Usein juoksijat hamuavat heti huipputuloksia eikä jakseta aloittaa treeniä vaikkapa 15 minuutin hölkällä. Rogersilla on tähän oiva ohje: lopeta aina lenkki kun sinulla on vielä puhtia jäljellä niin, että lenkin lopettaminen harmittaa ja haluaisit vielä jatkaa. Näin varmistetaan oikeaoppinen harjoittelu. Allekirjoitan tämän vinkin täysin! Eri asia on tietty se, että välillä tekee hyvää vetää spurtteja ja treenata itsensä piippuun. Tämä palvelee kuitenkin mielestäni toista tarkoitusta kuin pitkäjänteinen maratontreeni, jonka tulisi olla suunnitelmallista ja tarpeeksi hidastempoista jotta kehitys on mahdollisimman nousujohteista ja treenivammat minimoidaan. Tässä ensimmäisen viikon treenit:

maanantai - 15 min hidasta hölkkää (kävele välillä jos tarvis)

tiistai - lepo

keskiviikko - 15 min hidasta hölkkää (tarvittaessa kävelyä välillä)

torstai - lepo

perjantai - 15-20 min hidasta hölkkää (tarvittaessa kävelyä välillä)

lauantai - lepo

sunnuntai - 20 min hidasta hölkkää (tarvittaessa kävelyä välillä)

Jos tämä vaikuttaa liian pliisulta niin voin vakuuttaa että tempo nousee matkan varrella (esim. viikolla kymmenen juostaan 40, 50, 15 ja 75 minuutin lenkit). Maratontreenissä tärkeintä lienee kuitenkin juuri tuo aika, eli että juostaan esimerkiksi 40 minuuttia eikä tietty tuttu lenkki. Tempon on oltava tarpeeksi maltillista jotta on mahdollista juosta koko lenkki loppuun saakka.

Tankkaus

Syöminen ja juominen saa ison roolin tässä kirjasessa ja se on tosi hyvä asia. Niin kuin jo kirjoitin aiemmin, olen aina pohtinut tuota optimaalista syömistä ja juomista juoksun yhteydessä. Kirja antaa vastauksia tähän ongelmaan, ja esimerkiksi syöminen kannattaa ajoittaa noin 1,5-2 tuntiin ennen treeniä. Tyhjällä vatsalla ei pidä juosta, sillä muuten energiaa ei riitä koko lenkille. Pidemmillä lenkeillä (2h ja yli) pitäisi jo olla mukana jotakin energiaa esimerkiksi energiapatukan muodossa. Maratonaamuna ei pidä mättää reilua aamupalaa vaan syödä maltillisesti, esim. jogurttia ja mysliä, leipä ja kahvia. Puuro on myös loistava aamupala.

Rogersin mukaan juominen on todellaa tärkeää mutta lyhyemmillä lenkeillä pärjää hänen mukaansa ilman juomaa. Juoksuvyö on hyvä tapa ottaa juomaa (ja muutakin) mukaan lenkille, mutta vesipullon (tai minkä tahansa muun asian) kädessä kärrääminen on kuulemma todella huono tapa. Se voi kirjoittajan mukaan huonotaa juoksuryhtiä ja aiheuttaa niskaongelmia. Jos kirjaa on uskominen, kannattaa siis joko jättää vesipullo kotiin tai hankkia kunnon juoksuvyö johon vesipullon saa mukavasti kiinni ilman että sitä tarvitsee roudata kädessä. Maratonin aikana juomista tulisi harjoittaa koko ajan tosi pienissä erissä. Joka kerta kun vettä on tarjolla sitä tulisi juoda, mutta vain vähän. Eli pieni kulaus joka kerta. Näin janon tunne pysyy poissa ja kroppa kosteutettuna. Mielenkiintoinen pointti on se, että Rogersin mukaan mahdollisten energiajuomien juomista tulisi harjoitella. Ne voivat olla huonoja vatsalle, joten Rogersin mukaan pitäisi aina ottaa selvää mitä energiajuomaa kyseisellä maratonilla on tarjolla. Ainakin NY:n ja Lontoon maratoneilla on aina tietty sponsori joka sponssaa energiajuomat. Rogersin mukaan vatsa kannattaa totuttaa juuri tähän samaan energiajuomaan pari viikkoa ennen maratonia jotta vältytään mahdollisilta vatsaongelmilta maratonin aikana. Aluksi tämä haiskahti mainonnalta, mutta hän ei toisaalta mainosta tiettyjä energiajuomia vaan mainitsee vain yleensä että vastavaivat ovat tosi epätoivottuja maratonjuoksun aikana. Näin ollen tämä taitaa olla ihan hyvä pointti ainakin herkkävatsaisille.

Summa summarum

Voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon tästä kirjasta, mutta jätän osan mahdollisille kiinnostuneille omaksi luettavaksi. Voin kuitenkin suositella tätä kirjaa sydämeni pohjasta. Se on fiksusti kirjoitettu ja siinä on kaikki tieto napakasti kansien välissä. Tekstiä ei ole liikaa vaan juuri sopivasti ja tuntuu, että Rogers on osannut ottaa oikeat asiat esille kirjassaan. En oikein osaa sanoa mitään negatiivista kirjasta, sillä se on niin lyhyt ja ytimekäs ettei siinä jää tilaa suurille virhepohdinnoille. Kaikista parasta antia tosiaan on tuo juoksusuunnitelma, jota olen jo harkinnut kokeiltavien listalle. Toisaalta Rogers painottaa että kyse on nimenomaan maratontreeniin tarkoitetusta ohjelmasta. Sitä ei pidä käyttää jos käy siinä sivussa salilla ja zumbassa tms., sillä tällöin treeni ei ole tehokasta ja kroppa kärsii pidemmän päälle liiasta liikunnasta. Jos kuitenkin olet aina halunnut juosta maratonin mutta et tiedä mistä aloittaa, suosittelen tätä kirjaa. Lue tämä ja saat varmasti kymmeniä oikeasti järkeviä vinkkejä treeniin.