10. tammikuuta 2012

Keittokirja-addiktio

Minä jos joku tiedän mitä rakkaus keittokirjoja kohtaan tarkoittaa. Rakastan keittokirjoja ja olen keräillyt niitä jo vuosia. Ja joo, vaikka netistä voi toki etsiä melkein minkä tahansa reseptin, mikään ei voita huippuhyvää keittokirjaa. Sen kauniita sivuja voi selailla ja rapistella vuosikausia, lempireseptit merkata joko kirjamerkillä tai vaikkapa kirjan sivujen väliin vahingossa lorahtaneella ja nyt jo kuivahtaneella taikinalla ;). Hyvät reseptit eivät kuitenkaan riitä vaan lay-outin tulee olla huolella mietitty ja kuvien kauniita. Olen ostellut monia kauniita kirjoja, mutta viime vuonna törmäsin voittajaan - Sara La Fountainin Passion for Food-ruokakirjaan. Aaahh!

Kirja on mainospuheen mukaan "suunniteltu auttamaan tärkeissä juhlissa mutta myös innoittamaan arjen ruokailua". Lisäksi "koko vuoden kattavassa kirjassa on mietitty kaikki ruokaan ja sen asetteluun liittyvä loppuun saakka: eri vuodenaikojen värit ja tunnelma sekä kuhunkin sesonkiin sopivat ruokaohjeet ja raakaaineet. Kattauksissa huomioidaan juhliin liittyvät kukat, teemat ja käytettävissä olevat luonnon materiaalit.". Kirja on tosiaan koottu vuodenaikojen ympärille ja kuvat ovat niin kauniita, että olen tuijotellut niitä jo tuntikausia. Ulkoasu on leikittelevä ja viekoitteleva ja mielestäni erityisesti suunnattu naisille (vaikka kirjaa mainostetaankin myös miehille sopivana). Resepteistä olen päässyt kokeilemaan vasta yhtä, mutta aion kyllä käydä kirjan läpi tarkasti ja kokeilla ihan kaikkia vähänkään kiinnostavia ruokia. Valinnanvaraa on niin paljon että ruokakokeiluja riittää varmasti lähivuosille. Sivuja kun on pitkälti yli kaksisataa. Tässä siis täyden kympin arvoinen keittokirja!

Ainoan kysymysmerkin annan kirjan hienoiselle kirjoittajakeskeisyydelle. Kirjassa, joka on kuten sanottu jaoteltu eri vuodenaikojen ja kuukausien mukaan, jokainen uusi kuukausi alkaa "kansikuvalla" jonka kansikuvatyttönä toimii kukas muukaan kuin Sara La Fountain. Ja ei siinä mitään, hänhän on tosi kaunis ja pirtsakka nainen, mutta kirjasta jää väkisinkin hieman henkilökeskeinen kuva. Kirjoittajaa on kiva katsella muutaman kuvan verran mutta joka kuukaudelle ängetty kansikuva on ehkä hieman liikaa keittokirjalle. Kirjoittaja totetaakin kirjan lopussa että näitä hyviä kuvia on sitten kiva ihailla mummona. Näin varmasti tosin onkin :). Tämä on kuitenkin vain pieni yksityiskohta, ja kirja on kaiken kaikkiaan oikeasti hintansa arvoinen ja enemmänkin. Judge for yourselves! Näillä kuvilla ei ainakaan nälkä lähde ;)




Lopuksi vielä raportti siitä, miten resepti oikeastaan onnistui. Tein siis lämpimiä italianvoileipiä, ja alla on lopputulos. Niin, ja ne olivat siis TODELLA maukkaita! :)


Tältä sen pitäisi näyttää...
...ja tältä se näytti. Oli muuten hyvää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti